Kannattaa äänestää

Keskiviikko 15.5.2019 klo 18:25 - Minna Reijonen

Ihmettelen suuresti, kuinka vähän mielipidekirjoituksissa tuodaan esille puolueiden todellisia EU linjauksia. EU:n päätöksenteko koskettaa jopa 70 prosenttia täällä päätettävistä asioista.

On huolestuttava, että liittovaltiokehitys vain näyttää jatkuvan. Perussuomalaiset haluavat, että Suomella säilyy määräysvaltaa jatkossakin. Emme halua, että EU:sta tulee vain yksi valtio.

Perussuomalaiset haluavat selkeästi pysäyttää hallitsemattoman maahanmuuton. Perussuomalaiset arvostavat kotimaista maataloutta ja teollisuutta. Niiden maiden, jotka eniten saastuttavat, tulee kantaa vastuunsa.

Äänestin aikoinaan ei, kun EU:sta äänestettiin. Suomi meni silti mukaan EU:hun. Muistan, kun media esitteli, kuinka banaanien hinta EU:n myötä Suomessa halpenee. Sen sijaan olisi ollut tärkeää jo silloin tuoda esille merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen talouteen ja elinkelpoisuuteen.

Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti EU:hun. Puolueemme puheenjohtaja sen totesikin, että äänestämättä jättäminen on yhtä huono vaihtoehto kuin liittovaltiopuolueiden äänestäminen.

Yllätyin, kuinka suuri jo nyt EU:n määräysvalta näyttää olevan, kun jopa Suomen eduskunnan istumajärjestyksellä leikiteltiin sen innoittamana. Täytyykö myös kunnanvaltuustojen istumapaikkajärjestykset muuttaa nöyrämielisenä EU:lle?

Minna Reijonen eurovaaliehdokas (ps.)kansanedustajaKuopio
(kirjoitukseni julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 13.5.2019)

Outoa, ettei kukaan kerro tarkemmin lisäkuluista hallinnossa

Sunnuntai 24.2.2019 klo 5:16 - Minna Reijonen

Sote-uudistus muka vähentää hallintoa. Väitän, että näin ei ole. Näyttää siltä, että käy päinvastoin. Oletan vahvasti, että hallintokulut kasvavat. Ainakin luottamushenkilöhallinto tuntuu paisuvan. Ikävää on, ettei ole selvitetty mitä se maksaa.

Ensinnäkin kunnissa ja kaupungeissa on valtuustot ja hallitukset. Tämän lisäksi ovat lautakunnat.

Valtuustot jatkavat kuten ennen, vaikka sote tulisi. Valtuuston minimikokohan on laissa säädetty. Hallitukset jatkavat kuten ennen. Käytännössä lautakunnatkin tuntuvat jatkavan kuten ennen.

Terveyden ja sosiaalipuolen lautakunta olisi oikeastaan ainut lautakunta, joka mahdollisesti lakkaisi. No, ehkä ei sekään, jos enneltaehkäisy jäisi kunnille.

Eli byrokraattinen hallinto ei kunnissa ainakaan luottamushenkilöhallinnon osalta kevene tai tule edullisemmaksi.

Toisekseen meillä on jo maakuntahallinto. On maakuntaliitot, valtuustot ja hallitukset. Luottamushenkilöitä myös näissä.

Kolmanneksi meillä on jo sairaanhoitopiirit hallintoineen. Miten Yliopistollisia sairaaloita jatkossa johdettaisiin? Tulisiko uusia hallinnon instansseja?

Kyselin valtuutetuille tarkoitetussa ajankohtaistapahtumassa, että onko laskettu, paljonko luottamushenkilöhallinto lisääntyisi uudistuksessa.

Ei kuulemma ole laskettu.

Väitän, että kunnissa luottamushenkilöpaikat eivät juurikaan vähene. Luodaan lisäksi uusia maakuntahallinnon lautakuntia ja johtokuntia.

Ennustan, että uudesta systeemistä tulisi kallis ja kukaan ei tiedä kuinka kallis.

Eikö eduskunnassa pitäisi olla tiedossa hintalappu myös kokonaisuutena hallinnon kuluille? Mielestäni olisi pitänyt selvittää, kuinka paljon hallinto lisääntyy ja paljonko se vaikuttaa kustannuksiin.

Byrokratia ei ainakaan tunnu vähenevän.

(Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomien SavoBlogeissa 23.2.2019)

Avainsanat: sote

Valtion täytyy panostaa vanhuksiin enemmän

Perjantai 8.2.2019 klo 5:47 - Minna Reijonen

VANHUSTENHOIDON laiminlyönnit kuohuttavat. Nämä tapaukset tuntuvat hyvin epäoikeudenmukaisille ja epäinhimillisille. 

  
MEILLE tulee huoli läheisistämme.  Monet kansalaiset miettivät omaa vanhuuttaan ja mahdollista hoidon laatua. Mihin suuntaan ollaan Suomessa menossa? 
  
NÄYTTÄÄ selvästi sille, että soten kannatus laskee.
Eräät merkittävien poliitikkojen kannanotot kummastuttavat.  Niitä on ihmetelty myös kuntaliitossa. Sotessa muka valvonta paranisi, kun maakunnat tulisivat kuvioihin. Kuinkahan tämä voisi realistisesti tapahtua? 
 
YKSITYISTÄMISISSÄ esimerkiksi kaikki rahavirrat ja budjetit sekä pöytäkirjat eivät ole julkisesti kansalaisten nähtävillä. Kun vastaavasti kuntien osalta pöytäkirjat ovat pitkälti julkisia. 

OSAKEYHTIÖSSÄHÄN mennään osakeyhtiölain mukaisesti.  Voiton tuottaminen omistajilleen tuntuu olevan silloin eräs taikasana.
Miksi kokoomus ainoana puolueena vastustaa hoitajamitoituksen saamista lakiin?
 
NYT olisi aika laittaa maamme omien kansalaisten asiat ykköseksi tärkeysjärjestyksessä.  Vanhuksemme ovat tämän maan meille rakentaneet. Kohtelun tulisi olla sen arvon mukaista.
 
IHAN hyvin voitaisiin ottaa rahoja pois muille maille menevistä kehitysyhteistyörahoista. Ulkoministeriön sivuilla kerrotaan tämän vuoden kehitysavun summan olevan jopa 989 miljoonaa euroa. Summaa oli jopa nostettu 90 miljoonaa viime vuodesta. 

NÄITÄ miljoonia kaivattaisiin erittäin kipeästi kotimaassamme esimerkiksi vanhustenhoidossa.

JOKAINEN meistä vanhenee. Ei ole olemassa ihmistä, joka ei vanhenisi.
Meillä on oltava varaa hoitaa oman maamme vanhukset. 

VALTIO voisi antaa rahaa kunnille korvamerkittynä vanhustenhoitoa varten.  Se vähentäisi kuntakohtaisia eroja ja toisi tasapuolisuutta.

MINNA REIJONEN (ps),
farmaseutti,
Kansanedustajaehdokas,

(kirjoitukseni julkaistu Kiuruvesi-lehden palstalla 1.2.2019)

Avainsanat: vanhustenhoito, Minna Reijonen

Ovatko lääkitystietosi ajan tasalla?

Maanantai 17.12.2018 klo 23:23 - Minna Reijonen

Ajantasaiset lääkitystietosi eivät välttämättä löydy jokaisesta terveydenhuollon toimipisteestä.

Lääkityslista on yhteenveto käyttämistäsi lääkkeistä ja niiden annosteluajankohdista.

Jokaisen säännöllisesti lääkkeitä käyttävän kannattaa huolehtia lääkitystietonsa päivitys nykyistä lääkitystään vastaavaksi.

Sairaaloissa, terveysasemilla, yksityisellä lääkäriasemalla ja eri kunnissa sekä kaupungeissa voi olla erilaiset tietokoneohjelmat, jotka eivät keskustele keskenään.

Kuka osaa kertoa terveydenhoitohenkilökunnalle tai lääkärille ajantasaisen lääkityksesi esimerkiksi onnettomuustilanteessa, jos ne ovat vain sinun tiedossasi.

Ellei sinulla vielä ole omaa päivitettyä lääkityslistaasi, kannattaa se huolehtia ajantasaiseksi mahdollisimman pian.

(Kirjoitukseni julkaistu Karjalan Heili -lehdessä 15.12.2018)

Turvallisuus -Miksi tuomittu ulkomaalainen jää Suomeen?

Lauantai 15.12.2018 klo 8:03 - Minna Reijonen

Valtion tärkeä tehtävä on taata ja turvata maansa kansalaisille turvallisuus.  Turvallisuus on noussut viimeaikoina keskusteluun.

Rikoksesta rangaistaan. Vankiloistakin tulee kustannuksia.

Alkuvuodesta Helsingin Sanomat (7.2.2018) kertoi ulkomaalaisista vangeista kertyvän Suomessa päivittäin laskua jopa 35 000 euroa. Samalla kerrottiin ulkomaalaisten vankien määrän nousseen räjähdysmäisesti jopa 75 prosenttia kymmenessä vuodessa. Kulut ovat siis miljoonia vuodessa.

Lisäksi tulevat vielä oikeudenkäyntikulut.

Miksi tämä on näin? Miksei jokainen maa itse vastaa rikokseen syyllistyneiden kansalaistensa vankilakuluista? Miksi Suomen vankiloissa on näin paljon muiden maiden kansalaisia?

Jokaisen maan tulisi huolehtia ensisijaisesti omista kansalaisistaan. Suomella ei ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Mielestäni rikokseen syyllistynyt ja vankilatuomion saanut muun maan kansalainen tulisi poistaa Suomesta omaan kotimaahansa.

Miksei vankilatuomiota voisi kärsiä omassa maassaan? Vuosittainen euromääräinen lasku ulkomaalaisista vangeista on joka tapauksessa Suomessa hyvin merkittävä.

Tästä asiasta tulisi käydä kiihkotonta, asiallista keskustelua. Kyse on yhteiskunnan rahoista ja mihin niitä käytetään. Minä en käsitä, miksi veronmaksajien euroja käytetään tällaiseen tarkoitukseen. Mielestäni on tärkeämpää käyttää euroja oman maamme kansalaisten turvallisuuden lisäämiseen ja hyvinvointiin.

Minna Reijonen, (ps), kansanedustajaehdokas Savo-Karjalasta

( Kirjoitukseni aiheeseen liittyen julkaistu Savon Sanomissa 12.12.2018 )

Avainsanat: turvallisuus, vankila,

Turvetta, puuta ja autoilua tarvitaan

Torstai 6.12.2018 klo 5:34 - Minna Reijonen

  Aatemaailmako vai järkevyyskö ohjeistaa?  Tätä mietin lukiessani uutisia.

 Energiaan ja liikkumiseen liittyvät asiat koskettavat meitä.  Tietenkin turha saastuttaminen on huono asia. Haluamme hengittää puhtaasti ja ihailemme luontoa.

EU:n tavoite on olla päästötön 32 vuoden kuluttua.

Joskus tuntuu, että realismi jää kuitenkin taka-alalle.

 Ei saa olla niin, että teollisuus ajetaan pois Suomesta. Hätyytetäänkö se päästörajoituksettomiin maihin? Jussi Halla-aho huolestui siitä, että savustetaanko teollisuutemme Suomesta Kiinaan.

Ei ole hyvä, jos pitkien etäisyyksien maassa ei saa liikkua ilman huonoa omaatuntoa.  Suomessa tarvitaan autoja. Syrjemmässäkin pitää pystyä asumaan ja elämään. On tarve kulkea.

Ihanteena tuntuu olevan, että autot pitäisi uusia usein. Entinen auto ehkä kuitenkin jatkaa täysillä elämää joissain muissa maissa. Vähenevätkö kokonaispäästöt? Paljonko tulee päästöjä uusien autojen ja tarvikkeiden valmistamisessa?

Täällä tarvitaan asuntojen lämmittämistä.  Se on ollut niin, ja se tulee olemaan niin. Muistan jo koululaisena, kuinka kesälomilla kerättiin metsästä rankoja vanhempien kanssa lämmitystä varten. Metsäkin pitää hoidosta. Puu on hyvä energianlähde lähellä.

Vaihteleeko kokonaisuuden ymmärtämisen käsite?  Onko EU:n suunta aina Suomen etu? Suomella ei ole varaa koko maailmaa muuttaa täysin päästöttömäksi muiden puolesta maksaen.

Välillä puu- ja turve-energia tuntuvat olevan huonossa huudossa. Mielestäni puu ja turve ovat ok.  Kotimaistakin. Vaalikauden mittainen, lyhyt ja ailahteleva energiapolitiikka voi olla haitallista.

Päästöoikeudet ovat varsin mielenkiintoisia. Oletko tullut ajatelleeksi mitä tämä tarkoittaa?

Euroopan Unionissa on käytössä päästöoikeuksien omistaminen. Kun esimerkiksi joku teollisuusyksikkö tuottaa tietyn verran päästöjä, täytyy omistaa päästöihin verrattava määrä päästöoikeuksia.  Jos ollaankin vähäpäästöisempiä, oikeuksia voidaan myydä toiselle.  Toinen voi siten tehdä sen verran enemmän päästöjä. Eikö lopputulos ole sitten plusmiinus nolla?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin mukaan, energia- ja ilmastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua, eikä haitata niitä. Perussuomalaisten mielestä teollisuuden pitäminen kotimaassa onkin todellinen ekoteko. Siinäpä se.

  (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 1.12.2018)

Lääkkeet - Turvallisuuden valvonta varmistettava

Sunnuntai 22.7.2018 klo 22:14 - Minna Reijonen

   Eräiden verenpainelääkevalmisteiden äskeinen jakelukielto on nostanut esille lääketurvallisuuden seurannan tärkeyden.  Erään kiinalaisen tuottajan vaikuttavan aineen valmistamisen synteesimenetelmässä löytyi ongelmallisuutta epäpuhtauksien suhteen. Epäpuhtauksissa kerrottiin olevan mahdollinen syöpäriski.

   Lääkevalmisteet, joihin oli käytetty kyseisen tuottajan valmistamaa valsartaania, kiellettiin markkinoilta.

   Tämänkaltaiset tapaukset näyttävät olevan Suomessa harvinaisia. Myös lääkeväärennösten suhteen Suomessa on tuntunut olevan melko rauhallista.  Ajoittain lääkeväärennöksiä on muissa maissa saatettu myydä jopa apteekeissa.

   Tulevaisuudessa turvallisuuden valvonnan merkitys korostuu. Fimean eli lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminta on tämänkaltaisissa tapauksissa erittäin tärkeää. Tiedonkulun viranomaisilta apteekkeihin ja lääkkeiden käyttäjille on oltava nopeaa ja toimivaa.

   Soten ja muiden uudistusmylläköiden valtakaudella ei sovi unohtaa valvonnan tärkeyttä ja sen laatua. Lääkkeiden turvallinen käyttö, opastus ja saatavuus on pidettävä Suomessa laadukkaalla tasolla.

              ( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  17.7.2018 )

Avainsanat: Lääkkeet, Fimea, apteekki

Outoa ja kallista ajokorteille ja passeille - Henkilötunnusuudistus

Tiistai 3.7.2018 klo 7:47 - Minna Reijonen

   Menevätkö kaikkien passit uusiksi? Täytyykö meidän kaikkien uusia ajokortit? Kuka maksaa mahdollisen uudistuksen kulut?

   Valtiovarainministeriössä nimittäin mietitään henkilötunnusten tulevaisuutta. Herää isoja kysymyksiä, mikäli mahdollisesti nykyisistä henkilötunnuksista luovuttaisiin.

   Lopetetaanko entisten tunnusten käyttö kokonaan? Vai uudistetaako systeemiä jotenkin muuten?

   Uudistusta tunnutaan tekevän vedoten siihen, että nykynuotoisesta henkilötunnuksesta käy usein tarpeettomasti ilmi henkilön syntymäaika tai sukupuoli. Eräänä perusteena pidetään jopa sitä, että henkilötunnukset voivat loppua.

   Mielestäni nämä syyt vaikuttavat hieman erikoisille. Eikö nimenomaan ihmisen tunnistuskeinoina esimerkiksi juuri ikä tai sukupuoli ole merkityksellisiä?

   Henkilötunnusten kohtaloa miettivän työryhmän toiminta on alkanut viime syksynä ja se kestää ensi vuoden loppuun.

   Jos päädytään nykyisin käytössä olevien henkilötunnusten käytön lopettamiseen kaikilta, tulisi mielestäni ennen sen toimeenpanoa laskea kustannukset.

   Kustannuksia tulisi, kun järjestelmiä jouduttaisiin uusimaan. Ajokortit, passit, terveydenhuollon tiedot, kelakortit ja monta muuta jouduttaisiin uudistamaan niiltä osin. Olettaisin, että tämä tulisi todella kalliiksi.

   Uudistuksessa olisi myös huomioitava mahdollisten väärinkäytösten riskit.

   En jaksa uskoa siihen, että henkilötunnukset loppuvat. Kyllähän Suomessa numeroita ja kirjaimia luulisi riittävän. On mielenkiintoista nähdä, millaisen esityksen työryhmä tekee. 

     ( Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 1.7.2018 ) 

Avainsanat: henkilötunnus, uudistus, kelakortti, henkilötunnusuudistus

Hämmästelläänkö EU:ssa asti Suomea? -Maakuntauudistus

Maanantai 26.2.2018 klo 10:09 - Minna Reijonen

   Ihmettelen, kuinka paljon mahdollisessa maakuntauudistuksessa on vielä kysymyksiä auki. Sysksyllä olisi tarkoitus valita Suomen suurimman hallinnollisen uudistuksen päätöksentekijät, jos eduskunta niin päättää.

   Ehdokasasettelu kai alkaisi melko pian. Tosin kukaan ei tunnu varmaksi tietävän, millaisia lautakuntia tai johtokuntia on tulossa. Käsittääkseni Euroopan neuvosto suosittelee, että vaaleihin liittyvä lainsäädäntö olisi valmis vuotta ennen kuin vaalit pidetään.

   Läheskään kaikki ei tunnu olevan selkiytynyttä. Ei päätöksentekijöille, ei kansalaisille, eikä mahdollisille ehdokkaille.

   Maakunnan koko määrittelee valtuutettujen määrän välille 59-99. Kuinka hallitus valitaan? Miten puheenjohtajuudet määritellään? Kuinka paljon valitaan eri hallinnon elimiin jäseniä? Eli lisääntyykö byrokratia kuitenkin, vaikka piti säästää? Jääkö kuntiin sote-lautakuntia, vaikka toiminnot siirtyisivät maakunnille? Paljonko tämän uuden hallinnon kulut ovat?

   Tuntuu siltä, että uudistuksessa on haukattu liian iso pala kerralla, ja kaikki poliitikot eivät tätä myönnä. Reilu jarruttelu olisi kiireisessä aikataulussa järkevää.

Minna Reijonen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu,

Kuopio

(kirjoitukseni julkaistiin Savon Sanomissa 8.2.2018)

Avainsanat: EU, maakuntauudistus, sote

Omaishoidon tuki - Olisiko jo vihdoin aika lopettaa kyykyttäminen?

Keskiviikko 4.10.2017 klo 9:51 - Minna Reijonen

Hämmentävä uutinen (Savon Sanomat 2.10) nosti taas omaishoidon epäkohtia esille. On suorastaan pöyristyttävää, että omaishoidon asioita ei tunnuta saavan kuntoon. Ihmettelen, ettei omaishoidontukea ole muutettu kokonaan verottomaksi.

Viimeisimmäksi otsikoihin on noussut lapsen omaishoitajan asiat. Kelan nettisivuilla oli kerrottu, kuinka uudistettu säännös saattaa johtaa epäoikeudenmukaisiin ja jopa kohtuuttomiin tilanteisiin. Uutisessa mainittiin, että vammaisen lapsen omaishoitajan täytyy lopettaa omaishoidontuki, jotta voi saada ansiotuloon perustuvaa äitiys- tai isyysrahaa.

Positiivista on, että Kelasta on uutisen mukaan oltu yhteyksissä sosiaali- ja terveysministeriöön. Suomen lainsäädännön hitaus huomioiden aikaa muutoksiin saattaa kuitenkin kulua reilumpi tovi.

Omaishoidon tuesta on olemassa laki.

Kuntien päätettävissä käytännössä tuntuu olevan omaishoidontuen tarkka suuruus ja laajuus sekä kriteeritkin. Nämä sitten vaihtelevat kunnittain riippuen päättäjien poliittisista tahtotiloista ja arvostuksista. Suomen eri kunnissa tilanne voi olla erilainen.

Viime vuonna Pohjois-Savossa esimerkiksi Kuopio suunnitteli  vähentävänsä tukeen käytettävää panostusta. Onneksi silloin liian karuilta tuntuvat supistukset  peruttiin. Tähän löytyi puolueilta yhteisymmärrys.

Omaishoidontuki on Kelassa tulkittu ansiotuloksi sosiaali- ja terveysminissteriön mukaan, koska laissa ei ole määritelty, mitä ansiotulolla tarkoitetaan. (Savon Sanomat 2.10.)

Vuonna 2015 kuntaliiton mukaan omaishoidontukea sai noin 45 000 henkilöä. Tuki on mielestäni pieni korvaus tärkeästä ja sitovasta työstä. Vapaiden järjestäminen on tärkeää jo jaksamisen kannaltakin.

Luonnollisesti vaihtoehtoiset hoitopaikat tulisivat yhteiskunnalle kalliimmaksi. Se tuki, joka maksetaan kuukaudessa omaishoitajalle, ei takuulla näyttäisi riittävän kovin moneen laitospäivään hoitolaitoksissa.

Näkisin hyvänä vaihtoehtona, että omaishoidontuki olisi kokonaan verotonta.

Suomi ei kaadu siihen, jos omaishoidon byrokratiaa helpotettaisiin. Omaishoitajien voimavarat saattavat joutua koetukselle byrokratian pyörteissä.

Ongelmissa Suomi totisesti olisi, ellei omaishoitajia olisi.

Soten suunnittelussa omaishoidolle on annettava arvoisensa arvostus. Voisi olettaa, että yhdenmukaisuutta olisi tulossa. Mutta vielä kukaan ei varmaksi tiedä, kuinka sote vaikuttaa omaishoitoon. Tai mitä käytännössä tarkoittaa mahdollinen tuleva henkilökohtainen budjetti tässä asiassa? Kun tai jos sote yleensäkään tulee.

 (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 3.10.2017)

Avainsanat: omaishoito, omaishoidontuki

Kiinteistövero voi kaataa kylätalon

Sunnuntai 26.2.2017 klo 15:46 - Minna Reijonen

Suomessa kylätalojen verotuksessa on isoja eroja. Kiinteistöveroprosentti voi parhaimmillaan olla nolla. Toisessa kunnassa se saattaa olla jopa  1,55 prosenttia.

Laki määrittelee yleisen kiinteistöveroprosentin 0,8-1,55 välille. Näköpiirissä tosin häämöttää ajarajan nostaminen 0,93 prosenttiin, jos se eduskunnassa hyväksytään.

Merkittävää on, että laissa ei määritellä yleishyödyllisten yhdistyksien rakennuksille tiettyjä prosenttirajoja. Tämä tarkoittaa, että jokaisen kunnan valtuusto voi halutessaan määrittää näille erillisen kiinteistöveroprosentin.

Jos tahtoa löytyy, se voidaan määrittää vaikka nollaan prosenttiin. Käytännössä vaihteluväli voisi olla 0-1,55 prosenttia.

Erillistä kiinteistöveroprosenttia yleishyödyllisille yhdistyksille läheskään kaikki kunnat eivät  ole määrittäneet. Sitä kannattaa kunnissa jatkossa harkita. Kylien elinvoimaisuuden säilymistä kannattaa edistää.

Kylätaloissa ja vastaavissa kiinteistövero voi tuntua suurelta maksulta. Sen maksaminen saattaa tuottaa vaikeuksia.

Muodostuuko kylätalon verotus turhan kohtalokkaaksi kylätalon tulevaisuuden näkymiin? Veronmaksu lisäksi rakennusten kunnosta ja  ylläpidosta täytyy muutoinkin huolehtia. Se kaikki maksaa.

Varsinkin maaseudulla kylätalo voi olla niitä harvoja kokoontumispaikkoja. Kylien vireys on tärkeää kuntaliitosten jälkeenkin. Kylätalojen tärkeys saattaa jopa korostua kuntaliitoksessa.

Monet kunnat myöntävät avustuksia yhdistyksille. Avustuksia saatetaan käyttää kiinteistöveron maksuun.

Avustus saadaan siis samasta paikasta, johon se palautetaan takaisin. Eikö olekin turhauttavaa siirrellä euroja taskusta toiseen kummankaan hyötymättä siitä?

Byrokratia vähenisi, kun kunta suoraan määrittäisi alemman kiinteistöveron yleishyödyllisille yhdistyksille. Toivon, että tämä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön koko Suomessa.

 ( kirjoitukseni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.11.2016 )

Avainsanat: Kylätalo, kiinteistövero, yleishyödyllinen yhdistys

Turvapaikanhakijat -Hyssytteleekö ministeriö?

Tiistai 20.9.2016 - Minna Reijonen

   Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero toteaa, että turvapaikanhakijoita koskeva tilanne ei ole hallinnassa (Savon Sanomat 8.9.). Hänen mielestään kansalaisten tulee tietää uhkakuvat.

   Hän epäilee, että ongelmia voi olla luvassa, mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät suostu lähtemään maasta. Olen samaa mieltä.

   Tuntuu lisäksi pöyristyttävälle, että käytännössä laittomasti maassamme oleskelevalla on oikeus Suomessa toimeentulotukeen

   Vaikka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, Suomen perustuslaki kuulema takaa oikeuden tukeen.

   On pikaisesti mietittävä perustuslakia ja sen yksiselitteistä järkeistämistä.

   Ihmettelen myös kalliita ikäarviotutkimuksia, joita tehdään, mikäli viranomainen epäilee alaikäiseksi ilmoittautuneen turvapaikanhakijan ikää (Savon Sanomat 16.7.).

   Uutisen mukaan tutkimuksesta kieltäytyminen ei yksin ole peruste kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämiselle.

   Samassa yhteydessä kerrottiin, että vuonna 2015 tutkituista 62 prosenttia osoittautuikin täysi-ikäiseksi.

   On ilmeisen väärin, jos virkamiehet sanovat tilanteen olevan hallinnassa, ellei se sitä ole. Vakavalle kuulostaa puhe vastaanottokeskuksissa kytevistä rikollisjärjestöistä.

   Tarvitaan pikaista asiakeskustelua ilman pelkoa rasistiksi leimaamisesta.

   Mikäli sisäministeriö hyssyttelee, se ei auta asiaa.

                 ( Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 10.9.2016 )

Avainsanat: Turvapaikanhakijat, Paatero, sisäministeriö

Häpeällistä ja surullista - todellako?

Lauantai 21.5.2016 klo 7:25 - Minna Reijonen

   Kuopiossa valtuusto keskusteli varsin värikkäästi viimeisimmässä kokouksessa.

   Kuopio ottaa joka vuosi 65 kiintiöpakolaista.  Ely-keskus esitti, että Kuopio ottaisi lisäksi kuntapaikoille Kuopioon 50 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen.

   Perussuomalaiset esittivät kritiikkiä nyt esitettyjä kuntapaikkoja kohtaan. Vastaavasti perussuomalaisten ajatuksia vastaan esitettiin kritiikkiä. Puhuttiin vastuunpakoilusta, rasismista, häpeällisestä ja surullisesta.

   Mielestäni meidän valtuutettujen kuitenkin on kannettava huolta Kuopion taloudellisesta tilamteesta. Kuopion asuntojonotilanne mietityttää. Ei suinkaan ole rasismia, vastuupakoilua tai häpeällistä tuoda esille näitä asioita.

   Monet kunnat, jotka ottavat kiintiöpakolaisia, eivät ota lisäksi myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

   Mielestäni pakolais- ja turvapaikka-asioista täytyy voida keskustella kuten muistakin yhteiskunnallisista asioista.  Surullista on, jos joistain  yhteisistä asioista ei voida keskustella. Tämä on tärkeää niin valtuustojen kuin valtakunnan tasolla jatkossakin.

(kirjoitukseni julkaistiin Viikko-Savossa 18.5.2016)

Avainsanat: Kuopio, kuntapaikat, perussuomalaiset

Lääkekorvausmuutokset - Säästöaikeet puoliksi

Perjantai 20.11.2015 klo 22:59 - Minna Reijonen

   Lääkekorvauksiin suunnitellut rajut muutokset olisivat kirpaisseet monia taloudellisesti. On hyvä, ettei niitä toteutetakaan niin voimakkaina kuin oli kaavailtu

   Alkuperäinen hallituksen suunnitelma (Savon Sanomat 17.11.) oli saada 50 miljoonan euron säästöt lääkekuluihin. Hallitus päätti kuitenkin puolittaa lääkekorvauksista hakemiaan säästöjä.

   Aiemman esityksen mukaan reseptilääkkeen omavastuuhinta olisi ensi vuonna voinut olla jopa yli 20-kertainen nykyiseen verrattuna.

   Ensi vuoden alusta reseptilääkkeistä olisi tullut esityksen mukaan Kela-korvausta vasta kun alkuomavastuu olisi täyttynyt. Siis vasta , kun henkilön vuosittaiset korvattavat lääkeostot ylittäisivät 60 euroa.

   Esimerkiksi diabeetikon käyttämän insuliinin omavastuu on nykyisin 3 euroa ostokertaa kohti.

   Saman lääkkeen asiakkaan maksama omavastuu olisi ollut  65 euroa ensi vuoden ensimmäisenä reseptilääkeostoksena.

   Näyttää siltä, että hallituksen uusi esitys leikkauksien pienentyessä tulisi olemaan kohtuullisempi ja oikeudenmukaisempi lääkkeiden Kela-korvauksien osalta. Hallitus luultavasti esittää lähiaikoina asiaan tarkennuksia.

   Pitkäaikaissairauksissa säännöllinen lääkitys on tärkeää. On selvää, että suuret heikennykset Kela-korvauksissa voivat laskea hoitomyöntyvyyttä. Hoitomyöntyvyyden lasku puolestaan voi vaikuttaa hoitotasapainoon.

   Hoitotasapainon heikentyminen voi lisätä yksilön ja yhteiskunnan muita kuluja.

   Olen varmna, että säästöjä hakiessa löytyy järkevämpiäkin keinoja kuin rokottaa heikompiosaisia ja pitkäaikaissairaita.

  (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  18.11.2015)

Avainsanat: kelakorvaus, lääkekorvaus, alkuomavastuu

Tasapäisyyden himo

Tiistai 22.9.2015 klo 23:12 - Minna Reijonen

   Poikkeavat mielipiteet aiheuttavat närää. Erilaisuus on myrkkyä. Kaikenlaisen kohun vältät parhaiten olemalla näkymätön ja väritön.

   Edelliset väitteet tuntuvat nostavan päätään. Tasapäistäminen on muotisana. Erilaisuuden fobia on olemassa.

   Ihmisistä halutaan samanlaisia ja samoin ajattelevia. Mikään ei saa olla liian naisellista tai miehekästä. Onko järkeä pyrkiä tasapäistämään kaikkia samaan muottiin? Minusta se on typerää.

   Mekkala voi nousta liikennemerkistä tai neuvolakortista.

   Liikennemerkeistä vähennetään miehekkäitä hahmoja. Niitä ei voi korvata tikku-ukoilla, koskas se viittaisi mieheen. Hamekaan ei käy. Siis tehdään tikkuhahmoja. Ei saa olla liian maskuliinista tai feminiinistä.

   Kauankohan menee siihen, että vaaditaan oikeus käyttää miehen tai naisen etunimeä sukupuolesta riippumatta? Olisi eri jännää, kun nimen nähdessään ei voisi arvata, onko jaloissa pinkit korkokengät vai mustat lakerikengät.

   Väreitä on tekemällä tehty ongelma. Lasten neuvolakortit eivät voi olla sinisiä tai punaisia. Ei tunnu olevan soveliasta erotella lapsia sukupuolen mukaan. Neuvolan korteista tehtiin vihreitä. Kuinkahan punasävyistä poliittista aatetta ajatteleva vanhempi mietiskelee, kun mukaan sujautetaan vihreä kortti?

   Sateenkaaren värejäkään tuskin kaikki sulattavat. Musta tai valkea voisi viitata ihonväriin. Sehän olisi aivan yltiökamalaa.

   Olisiko ainoa varma vaihtoehto laittaa neuvolakorttiin läpinäkyvät muoviset kannet?

   Monikulttuurisuus voidaan käsittää eri tavoin. Joku voi ymmärtää sen niin, että suomalaiset pakotetaan ottamaan käyttöön muiden kulttuurien kaikki oudoilta tuntuvat käytännöt.

   Melkoinen mylläkkä voi tulla, jos poliitikko näpyttelee nettiin yhden virkkeen vieraalla kielellä. Napin painalluksella se leviää maailman ympäri ja aiheuttaa mielenosoituksia.

   Vuosikymmeniä sitten olisi ollut toisin. Poliitikko olisi kirjoittanut mielipiteensä paperinpalalle. Aikansa sosiaalinen media olisi lähtenyt painelemaan paljoin jaloin kapeaa kinttupolkua pitkin.

   Omalta kylältä media matkaisi toiseen. Viestilappukin olisi välillä saattanut kadota. Sanaa olisi viety eteenpäin kertomisen perusteella. Asia olisi värittynyt matkalla.

   Pidän tärkeänä, että sananvapaus säilyy ja uskalletaan tuoda mielipiteitä esille.

   On merkityksellistä, että hallitsematon maahanmuutto uskalletaan ottaa kriittiseen keskusteluun. Se ei ole rasismia.

   Systeemi pyrkii tasapäistämään, mutta ollaan silti rohkeasti ja värikkäästi omanlaisiamme.

   Väitän, että vuosikymmeniä sitten kylillä oli värikkäämpiä persoonia kuin nykyään.

   Taidankin lähteä Kuopion torille katsomaan, onko siellä tasapäisen harmaata vai väriloistoa.

      ( Kirjoitukseni on julkaistu 29.8.2015 Savon Sanomissa  Ajassa-palstalla )

Moottorikelkkareitit -Kelkkailu harrastuksena on Kuopion lempilapsi

Torstai 9.7.2015 klo 6:11 - Minna Reijonen

   Maanomistajat esittivät (Savon Sanomissa 5.6.) erittäin aiheellisen kysymyksen siitä, miksi Kuopio haluaa väkisin tuhlata rahaa tarpeettomiin kulkuoikeuksiin. On kieltämättä erikoista, että kustannuksia ei kohdenneta käyttäjille.

   Nykysin Kuopiossa kelkkaväylien virallistamisen ja ylläpidon kustannuksien maksajina ovat lähinnä kaupunki ja kuntalaiset. Tässä nykyisessä systeemissä on ikävänä puolena, että käyttäjiltä ei pystytä perimään ollenkaan maksua reitin käytöstä.

   Väylien tekemiseen olisi olemassa toinenkin keino.  Aiheutuneet kulut voitaisiin kohdistaa reittien käyttäjille. Väylät olisi mahdollista tehdä vapaaehtoisuuteen perusviksi kelkkailu-uriksi.

   Kaupunki ja kaupunkilaiset välttyisivät kustannuksilta, mikäli väylien tekijänä ja ylläpitäjänä toimisivat esimerkiksi kelkkailuseurat.

   Moni kelkkailun harrastaja maksaisi mielellään väylän käyttämisestä. Myös maanomistajilla olisi mahdollisuus saada vuosittainen korvaus maidensa käytöstä.

   Kelkkailureitistöjen rakentamisesta yhteiskunnan varoin näytetään pitävän kiinni viimeiseen asti. On kummallista, että kelkkailuharrastuksen kustannuksia siirretään enenevässä määrin kaupungin ja kaupunkilaisten maksettavaksi.

   Mielestäni ei ole oikein, että maanomistajilta voidaan ottaa pakkokeinoin maaomaisuus pysyvään harrastekäyttöön. Toivoisin eduskunnan puuttuvan lainsäädännössä tähän. Kohdistaisin mieluummin näitäkin yhteiskunnan varoja tiestön kunnostamiseen. Teitä käyttävät kaikki. Kelkkailureitistöt ovat pelkästään harrastekäytössä.

 ( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  16.6.2015 )

Eläkemaailman hieno sana hämmentää

Sunnuntai 15.3.2015 klo 17:42 - Minna Reijonen

   Eläkeläiselle on suuri vaikutus leikatulla indeksillä. Leikattu indeksi sanana aiheuttaa hämmennystä ja ihmetystä.

   Hienolta kuulostava sana ei kuitenkaan välttämättä ole kovinkaan mukava asia. Vedetäänkö kansaa nenästä hienolla sanalla?

   Leikattu indeksi syö eläkkeiden ostovoimaa.

   Eläkkeitä tarkistetaan vuosittain. Mutta kuinka tämä indeksi sitten vaikuttaa? tarkistuksen yhteydessä eläkkeeseen palkat vaikuttavat 20 prosentin verran. Vastaavasti eläkettä tarkistettaessa kuluttajahintoihin vertaamisen osuus on 80 prosenttia.

   Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos palkat yleisesti nousevat, niin eläkkeiden nousuun sillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Vaikutus on siis vain viidenneksen verran. Eläkeläisten ostovoima suhteessa palkansaajiin siis pienenee.

   Entäs jos leikattu indeksi poistettaisiin? Minun mielestäni se joutaisi poistaa.

   On kurjaa, kun eläkkeiden ostovoimaa näytetään syövän alaspäin suhteessa palkansaajiin.

 ( Kirjoitukseni on julkaistu Iisalmen Sanomissa 13.3.2015 )

Sumutetaanko?

Sunnuntai 15.3.2015 klo 13:40 - Minna Reijonen

   Vaaleissa äänestäjällä on valta kertoa mielipiteensä. On perin kummallista, että kuntavaalien jälkeen vaalitulosta tunnutaan voivan muokata. Jos vaalitulos ei miellytä politiikkoja, tulosta on voitu puliveivata ja näpelöidä mieleisemmäksi.

   Poliittisten ryhmien väliset järjestelyt  voivat johtaa siihen, että vaaliliittoja tehdään runsaampien luottamuspaikkojen kiilto silmissä. Koulun laskentotunnilta opittu yksi plus yksi ei olekaan kaksi. Tulos voi vaihdella.

   Viime kuntavaalien jälkeen tämä realisoitui monessa kunnassa ja kaupungissa. Mitä useampi puolue on kimpassa, sitä enemmän ryhmälle ropisee luottamuspaikkoja.

   Puheenjohtajuudet tuntuvat olevan arvokkaimpia ja halutuimpia paikkoja. Rahalla on vaikutusta. Puheenjohtajat voivat saada vuosipalkkioita ja korotettuja kokouspalkkioita. Samalla tulee läsnäolo-oikeuksia kokouksiin.

   Vaaliliitossa keskenään olevia puolueita kohdellaan paikkajaossa yhtenä ryhmänä. Mitä isompi ryhmä, sen enemmän luottamuspaikkoja on ryhmän sisällä jaossa. Yksittäisen puolueen äänimäärillä tai kannatuksella ei silloin ole liiemmin merkitystä.

   Jos joku puolue jää ulos vaaliliitoista, ei kunnallisia luottamuspaikkoja kyseiselle poliittiselle ryhmälle  paljoa saata herua. Pelin politiikassa taktikointi voi olla kova sana.

   Paikkajaossa tulee mukaan vielä tasa-arvolaki. Mies- ja naiskiintiöihin vedoten joku voidaan pelata ulos.

   Äänestäjä ei voi  vaikuttaa siihen, että hänen antamansa ääni voi hyödyttää myös toistakin puoluetta.  Hänen äänensä voi olla eduksi myös sellaiselle puolueelle, jota hän ei missään tapauksessa halunnut äänestää.

   Liittoa voidaan kutsua tekniseksi vaaliliitoksi. Termi kuulostaa hienolta. Tosiasiassa se on kansan esittämän vaalitahdon sumutusta. Systeemi varmasti hämmentää äänestäjiä.

   Vaikkakin puhutaan teknisistä vaaliliitoista, yllättävän usein äänestykset valtuustoissa menevät niin, että vaaliliitosa keskenään olevat puolueet äänestävät samansuuntaisesti.

   Ideologisessa vaaliliitossa puolueiden ideologiat voivat olla lähellä toisiaan. Teknisessä liitossa ideologiat voivat olla jopa päinvastaisia.

   Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kuntavaalien jälkeiset vaaliliitot kieltämällä äänestäjän äänellä on enemmän painoarvoa. se voi vaikuttaa jopa äänestysprosenttia nostavasti.

   On huomattavasti oikeudenmukaisempi tapa äänestäjiä kohtaan, kun luottamuspaikat jaetaan kunnissa vaalituloksen perusteella ilman vaalien jälkeisiä liittoja. Näin kansan tahto paremmin toteutuu.

   Ensin kysytään kansan tahto. Jos kansan tahto ei ole miellyttänyt, sitä on voitu kunnissa muokata jälkeenpäin mieleiseksi. Tuntuu oudoksuttavalta. Sopupelivaalipelin muuttuminen kansan tahdon mukaiseksi on paikallaan.

 ( kirjoitukseni on julkaistu Savon Sanomissa 7.2.2015 Ajassa-palstalla )

Opetettaisiinko niitä kieliä mitä tarvitaan?

Torstai 12.3.2015 klo 21:42 - Minna Reijonen

   Itä-Suomessa venäjän kielitaidon  tarve tuntuu olevan huomattavasti suurempi kuin Länsi-Suomessa. Vastaavasti ruotsin kieli näyttelee merkittävämpää roolia lännempänä.

   Mahdollisuus venäjän kielen opiskeluun Suomessa tuntuu vahvistavan tulevaisuudessa parempiin kaupankäyntimahdollisuuksiin.

   Erään llehden mukaan äidinkielenään tai  toisena kielenä puhuu venäjää 211 miljoonaa ihmistä. Vastaava luku ruotsin kielen osalta on 8,4 miljoonaa. Eli venäjän kieli on näin mitattuna jopa yli 25 kertaa enemmän puhutumpi. Suomen maantieteelliseen sijaintiin viitaten voi arvioida maamme tulevaisuuden kielien tarvetta.

   Englannin kielen opiskelu on maailmanlaajuisena kielenä ehdottomasti Suomessa säilytettävä tärkeässä osassa. Mielestäni Suomessa tulisi olla mahdollisuus halutessaan opiskella valinnaisesti joka venäjän tai ruotsin kieltä.

   Asiakkaana Suomessa matkaileva venäläinen arvostaa hyvin korkealle omalla kielellään tapahtuvaa palvelua. Venäjällä on  varsinkin aiemmin kielten opetus ollut omaan alueeseensa sidottua. Kaikilla Venäjän alueilla ei välttämättä ole edes opiskeltu englantia.

   Olen kuullut usein sanottavan, että on hyvin kallista opettaa venäjää. Tämä kalleus venäjän kielen opetuksessa on kuitenkin mielestäni hyvin suhteellista. Voitaisiin pohtia myös sitä, kuinka kalliiksi Suomen tulevaisuuden kaupankäynnille voi tulla, jos kielen opetusta ei järjestetä.

   Tuskin kukaan vastaavasti osaa nopesti laskea, kuinka paljon on Suomen osuus euroina EU:n aiheuttamista tulkkauskuluista. Summa ei ole pieni.

   Mainittakoon lisäksi kustannukset, jotka aiheutuvat ulkomaalaisten rikoksen tekijöiden oikeudenkäyntien ynnä muista sellaisista tulkkauksista. Kuluja ei rikollinen maksa, vaan yhteiskunta.

   Kielten opetusten tarvetta tulee tarkentaa. Tulisi olla mahdollisuus halutessaan opiskella vaihtoehtoisesti venäjää ruotsin kielen sijasta. On selvää, että venäjän kielen tarve tulee lisääntymään.

 (julkaistu Pitäjäläinen lehdessä 29.1.2015)

Vanhemmat kirjoitukset »