Turvallisuus -Miksi tuomittu ulkomaalainen jää Suomeen?

Lauantai 15.12.2018 klo 8:03 - Minna Reijonen

Valtion tärkeä tehtävä on taata ja turvata maansa kansalaisille turvallisuus.  Turvallisuus on noussut viimeaikoina keskusteluun.

Rikoksesta rangaistaan. Vankiloistakin tulee kustannuksia.

Alkuvuodesta Helsingin Sanomat (7.2.2018) kertoi ulkomaalaisista vangeista kertyvän Suomessa päivittäin laskua jopa 35 000 euroa. Samalla kerrottiin ulkomaalaisten vankien määrän nousseen räjähdysmäisesti jopa 75 prosenttia kymmenessä vuodessa. Kulut ovat siis miljoonia vuodessa.

Lisäksi tulevat vielä oikeudenkäyntikulut.

Miksi tämä on näin? Miksei jokainen maa itse vastaa rikokseen syyllistyneiden kansalaistensa vankilakuluista? Miksi Suomen vankiloissa on näin paljon muiden maiden kansalaisia?

Jokaisen maan tulisi huolehtia ensisijaisesti omista kansalaisistaan. Suomella ei ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Mielestäni rikokseen syyllistynyt ja vankilatuomion saanut muun maan kansalainen tulisi poistaa Suomesta omaan kotimaahansa.

Miksei vankilatuomiota voisi kärsiä omassa maassaan? Vuosittainen euromääräinen lasku ulkomaalaisista vangeista on joka tapauksessa Suomessa hyvin merkittävä.

Tästä asiasta tulisi käydä kiihkotonta, asiallista keskustelua. Kyse on yhteiskunnan rahoista ja mihin niitä käytetään. Minä en käsitä, miksi veronmaksajien euroja käytetään tällaiseen tarkoitukseen. Mielestäni on tärkeämpää käyttää euroja oman maamme kansalaisten turvallisuuden lisäämiseen ja hyvinvointiin.

Minna Reijonen, (ps), kansanedustajaehdokas Savo-Karjalasta

( Kirjoitukseni aiheeseen liittyen julkaistu Savon Sanomissa 12.12.2018 )

Avainsanat: turvallisuus, vankila,

Turvetta, puuta ja autoilua tarvitaan

Torstai 6.12.2018 klo 5:34 - Minna Reijonen

  Aatemaailmako vai järkevyyskö ohjeistaa?  Tätä mietin lukiessani uutisia.

 Energiaan ja liikkumiseen liittyvät asiat koskettavat meitä.  Tietenkin turha saastuttaminen on huono asia. Haluamme hengittää puhtaasti ja ihailemme luontoa.

EU:n tavoite on olla päästötön 32 vuoden kuluttua.

Joskus tuntuu, että realismi jää kuitenkin taka-alalle.

 Ei saa olla niin, että teollisuus ajetaan pois Suomesta. Hätyytetäänkö se päästörajoituksettomiin maihin? Jussi Halla-aho huolestui siitä, että savustetaanko teollisuutemme Suomesta Kiinaan.

Ei ole hyvä, jos pitkien etäisyyksien maassa ei saa liikkua ilman huonoa omaatuntoa.  Suomessa tarvitaan autoja. Syrjemmässäkin pitää pystyä asumaan ja elämään. On tarve kulkea.

Ihanteena tuntuu olevan, että autot pitäisi uusia usein. Entinen auto ehkä kuitenkin jatkaa täysillä elämää joissain muissa maissa. Vähenevätkö kokonaispäästöt? Paljonko tulee päästöjä uusien autojen ja tarvikkeiden valmistamisessa?

Täällä tarvitaan asuntojen lämmittämistä.  Se on ollut niin, ja se tulee olemaan niin. Muistan jo koululaisena, kuinka kesälomilla kerättiin metsästä rankoja vanhempien kanssa lämmitystä varten. Metsäkin pitää hoidosta. Puu on hyvä energianlähde lähellä.

Vaihteleeko kokonaisuuden ymmärtämisen käsite?  Onko EU:n suunta aina Suomen etu? Suomella ei ole varaa koko maailmaa muuttaa täysin päästöttömäksi muiden puolesta maksaen.

Välillä puu- ja turve-energia tuntuvat olevan huonossa huudossa. Mielestäni puu ja turve ovat ok.  Kotimaistakin. Vaalikauden mittainen, lyhyt ja ailahteleva energiapolitiikka voi olla haitallista.

Päästöoikeudet ovat varsin mielenkiintoisia. Oletko tullut ajatelleeksi mitä tämä tarkoittaa?

Euroopan Unionissa on käytössä päästöoikeuksien omistaminen. Kun esimerkiksi joku teollisuusyksikkö tuottaa tietyn verran päästöjä, täytyy omistaa päästöihin verrattava määrä päästöoikeuksia.  Jos ollaankin vähäpäästöisempiä, oikeuksia voidaan myydä toiselle.  Toinen voi siten tehdä sen verran enemmän päästöjä. Eikö lopputulos ole sitten plusmiinus nolla?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin mukaan, energia- ja ilmastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua, eikä haitata niitä. Perussuomalaisten mielestä teollisuuden pitäminen kotimaassa onkin todellinen ekoteko. Siinäpä se.

  (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 1.12.2018)

Lääkkeet - Turvallisuuden valvonta varmistettava

Sunnuntai 22.7.2018 klo 22:14 - Minna Reijonen

   Eräiden verenpainelääkevalmisteiden äskeinen jakelukielto on nostanut esille lääketurvallisuuden seurannan tärkeyden.  Erään kiinalaisen tuottajan vaikuttavan aineen valmistamisen synteesimenetelmässä löytyi ongelmallisuutta epäpuhtauksien suhteen. Epäpuhtauksissa kerrottiin olevan mahdollinen syöpäriski.

   Lääkevalmisteet, joihin oli käytetty kyseisen tuottajan valmistamaa valsartaania, kiellettiin markkinoilta.

   Tämänkaltaiset tapaukset näyttävät olevan Suomessa harvinaisia. Myös lääkeväärennösten suhteen Suomessa on tuntunut olevan melko rauhallista.  Ajoittain lääkeväärennöksiä on muissa maissa saatettu myydä jopa apteekeissa.

   Tulevaisuudessa turvallisuuden valvonnan merkitys korostuu. Fimean eli lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminta on tämänkaltaisissa tapauksissa erittäin tärkeää. Tiedonkulun viranomaisilta apteekkeihin ja lääkkeiden käyttäjille on oltava nopeaa ja toimivaa.

   Soten ja muiden uudistusmylläköiden valtakaudella ei sovi unohtaa valvonnan tärkeyttä ja sen laatua. Lääkkeiden turvallinen käyttö, opastus ja saatavuus on pidettävä Suomessa laadukkaalla tasolla.

              ( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  17.7.2018 )

Avainsanat: Lääkkeet, Fimea, apteekki

Outoa ja kallista ajokorteille ja passeille - Henkilötunnusuudistus

Tiistai 3.7.2018 klo 7:47 - Minna Reijonen

   Menevätkö kaikkien passit uusiksi? Täytyykö meidän kaikkien uusia ajokortit? Kuka maksaa mahdollisen uudistuksen kulut?

   Valtiovarainministeriössä nimittäin mietitään henkilötunnusten tulevaisuutta. Herää isoja kysymyksiä, mikäli mahdollisesti nykyisistä henkilötunnuksista luovuttaisiin.

   Lopetetaanko entisten tunnusten käyttö kokonaan? Vai uudistetaako systeemiä jotenkin muuten?

   Uudistusta tunnutaan tekevän vedoten siihen, että nykynuotoisesta henkilötunnuksesta käy usein tarpeettomasti ilmi henkilön syntymäaika tai sukupuoli. Eräänä perusteena pidetään jopa sitä, että henkilötunnukset voivat loppua.

   Mielestäni nämä syyt vaikuttavat hieman erikoisille. Eikö nimenomaan ihmisen tunnistuskeinoina esimerkiksi juuri ikä tai sukupuoli ole merkityksellisiä?

   Henkilötunnusten kohtaloa miettivän työryhmän toiminta on alkanut viime syksynä ja se kestää ensi vuoden loppuun.

   Jos päädytään nykyisin käytössä olevien henkilötunnusten käytön lopettamiseen kaikilta, tulisi mielestäni ennen sen toimeenpanoa laskea kustannukset.

   Kustannuksia tulisi, kun järjestelmiä jouduttaisiin uusimaan. Ajokortit, passit, terveydenhuollon tiedot, kelakortit ja monta muuta jouduttaisiin uudistamaan niiltä osin. Olettaisin, että tämä tulisi todella kalliiksi.

   Uudistuksessa olisi myös huomioitava mahdollisten väärinkäytösten riskit.

   En jaksa uskoa siihen, että henkilötunnukset loppuvat. Kyllähän Suomessa numeroita ja kirjaimia luulisi riittävän. On mielenkiintoista nähdä, millaisen esityksen työryhmä tekee. 

     ( Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 1.7.2018 ) 

Avainsanat: henkilötunnus, uudistus, kelakortti, henkilötunnusuudistus

Hämmästelläänkö EU:ssa asti Suomea? -Maakuntauudistus

Maanantai 26.2.2018 klo 10:09 - Minna Reijonen

   Ihmettelen, kuinka paljon mahdollisessa maakuntauudistuksessa on vielä kysymyksiä auki. Sysksyllä olisi tarkoitus valita Suomen suurimman hallinnollisen uudistuksen päätöksentekijät, jos eduskunta niin päättää.

   Ehdokasasettelu kai alkaisi melko pian. Tosin kukaan ei tunnu varmaksi tietävän, millaisia lautakuntia tai johtokuntia on tulossa. Käsittääkseni Euroopan neuvosto suosittelee, että vaaleihin liittyvä lainsäädäntö olisi valmis vuotta ennen kuin vaalit pidetään.

   Läheskään kaikki ei tunnu olevan selkiytynyttä. Ei päätöksentekijöille, ei kansalaisille, eikä mahdollisille ehdokkaille.

   Maakunnan koko määrittelee valtuutettujen määrän välille 59-99. Kuinka hallitus valitaan? Miten puheenjohtajuudet määritellään? Kuinka paljon valitaan eri hallinnon elimiin jäseniä? Eli lisääntyykö byrokratia kuitenkin, vaikka piti säästää? Jääkö kuntiin sote-lautakuntia, vaikka toiminnot siirtyisivät maakunnille? Paljonko tämän uuden hallinnon kulut ovat?

   Tuntuu siltä, että uudistuksessa on haukattu liian iso pala kerralla, ja kaikki poliitikot eivät tätä myönnä. Reilu jarruttelu olisi kiireisessä aikataulussa järkevää.

Minna Reijonen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu,

Kuopio

(kirjoitukseni julkaistiin Savon Sanomissa 8.2.2018)

Avainsanat: EU, maakuntauudistus, sote

Koulutuspolitiikka - Raskas luuta lakaisemaan?

Torstai 19.10.2017 klo 10:51 - Minna Reijonen

   Kuopion kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.) ei tuntunut pitävän keskeneräisen koulutuspoliittisen ohjelman arvostelemisesta (Savon Sanomat 6.10.).

   Mielestäni on varsin tärkeää nyt nostaa huolestuttavia asioita esille, ennen lopullista päätöksentekoa. Kyse on siis vuosista 2017-2025.

   Ydinlinjauksissa mainittiin, että paikallisen lähiopetuksen sijaan kehitetään uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia pienille opiskelijamäärille. Kysyn, mitä tämä mahdollisesti tarkoittaisi kyläkouluille?

   Linjauksissa mainittiin myös, että lukiokoulutusta järjestetään kahdessa kampuksessa. Kysyn, miksi on mainittu vain kaksi lukiota? Nythän niitä on Kuopiossa seitsemän kappaletta.

   Lisäksi arveluttavalta tuntuu linjaus tiettyihin oppilasmääriin. Onko todella pedagogisesti ja taloudellisesti optimaalista järjestää opetusta 240 tai 120 oppilaan yksiköissä?  Tein hallituksen kokouksessa muutosesityksen. Esitin poistettavaksi kolme edellä mainittua arveluttavalta tuntuvaa kohtaa.

  Esitykseni eivät menneet hallituksen äänestyksessä läpi. Lopullisesti koulutuspoliittista ohjelmaa käsittelemme valtuustossa. Oletan keskutelun olevan vallan värikästä.

       ( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 7.10.2017)

Avainsanat: Kuopio, koulutus, koulutuspolitiikka, kyläkoulut

Omaishoidon tuki - Olisiko jo vihdoin aika lopettaa kyykyttäminen?

Keskiviikko 4.10.2017 klo 9:51 - Minna Reijonen

Hämmentävä uutinen (Savon Sanomat 2.10) nosti taas omaishoidon epäkohtia esille. On suorastaan pöyristyttävää, että omaishoidon asioita ei tunnuta saavan kuntoon. Ihmettelen, ettei omaishoidontukea ole muutettu kokonaan verottomaksi.

Viimeisimmäksi otsikoihin on noussut lapsen omaishoitajan asiat. Kelan nettisivuilla oli kerrottu, kuinka uudistettu säännös saattaa johtaa epäoikeudenmukaisiin ja jopa kohtuuttomiin tilanteisiin. Uutisessa mainittiin, että vammaisen lapsen omaishoitajan täytyy lopettaa omaishoidontuki, jotta voi saada ansiotuloon perustuvaa äitiys- tai isyysrahaa.

Positiivista on, että Kelasta on uutisen mukaan oltu yhteyksissä sosiaali- ja terveysministeriöön. Suomen lainsäädännön hitaus huomioiden aikaa muutoksiin saattaa kuitenkin kulua reilumpi tovi.

Omaishoidon tuesta on olemassa laki.

Kuntien päätettävissä käytännössä tuntuu olevan omaishoidontuen tarkka suuruus ja laajuus sekä kriteeritkin. Nämä sitten vaihtelevat kunnittain riippuen päättäjien poliittisista tahtotiloista ja arvostuksista. Suomen eri kunnissa tilanne voi olla erilainen.

Viime vuonna Pohjois-Savossa esimerkiksi Kuopio suunnitteli  vähentävänsä tukeen käytettävää panostusta. Onneksi silloin liian karuilta tuntuvat supistukset  peruttiin. Tähän löytyi puolueilta yhteisymmärrys.

Omaishoidontuki on Kelassa tulkittu ansiotuloksi sosiaali- ja terveysminissteriön mukaan, koska laissa ei ole määritelty, mitä ansiotulolla tarkoitetaan. (Savon Sanomat 2.10.)

Vuonna 2015 kuntaliiton mukaan omaishoidontukea sai noin 45 000 henkilöä. Tuki on mielestäni pieni korvaus tärkeästä ja sitovasta työstä. Vapaiden järjestäminen on tärkeää jo jaksamisen kannaltakin.

Luonnollisesti vaihtoehtoiset hoitopaikat tulisivat yhteiskunnalle kalliimmaksi. Se tuki, joka maksetaan kuukaudessa omaishoitajalle, ei takuulla näyttäisi riittävän kovin moneen laitospäivään hoitolaitoksissa.

Näkisin hyvänä vaihtoehtona, että omaishoidontuki olisi kokonaan verotonta.

Suomi ei kaadu siihen, jos omaishoidon byrokratiaa helpotettaisiin. Omaishoitajien voimavarat saattavat joutua koetukselle byrokratian pyörteissä.

Ongelmissa Suomi totisesti olisi, ellei omaishoitajia olisi.

Soten suunnittelussa omaishoidolle on annettava arvoisensa arvostus. Voisi olettaa, että yhdenmukaisuutta olisi tulossa. Mutta vielä kukaan ei varmaksi tiedä, kuinka sote vaikuttaa omaishoitoon. Tai mitä käytännössä tarkoittaa mahdollinen tuleva henkilökohtainen budjetti tässä asiassa? Kun tai jos sote yleensäkään tulee.

 (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 3.10.2017)

Avainsanat: omaishoito, omaishoidontuki

Sisäilmasta vastuuta siirtymäaikanakin - Sote-kiinteistöt

Torstai 23.3.2017 klo 20:58 - Minna Reijonen

Kuopiolla on suuri määrä sosiaali- ja terveyspuolen kiinteistöjä.  Soten tuleminen vaikuttaa näihin varsin paljon. Kun maakunnallinen sote-hallinto alkaa, maakunta vuokraa kyseisiä kiinteistöjä kunnilta ja kaupungeilta.

Vuokraus ei kuitenkaan tarkoita pysyvää sopimusta. Näyttää siltä, että se voisi tarkoittaa käytännössä kolmen vuoden varmaa vuokraa. Jatkosta ei vielä tiedä kukaan. Kukaan ei tiedä, montako kiinteistöä jää lopulta käyttöön tai tyhjilleen. Mielestäni tosin nykyisiä terveysasemia ei saa lakkauttaa. Tutustuessani edistykselliseen Pohjois-Karjalan Siun-soteen, kävi ilmi, että terveysasemia ei sielläkään ole vähennetty.

On ehdottoman tärkeää huomioida rakennusten kunnossa pitäminen, vaikka tulevaisuus on auki. Vastuu on kannetava myös tässä Soten kolmen vuoden muutosvaiheessa.

Sisäilmaongelmat tuntuvat olevan nykypäivän vitsaus. Mahdollisia ongelmia ei tule kunnissa sivuuttaa, jos niitä ilmenee. Ei, vaikka rakennusten tulevaisuuden käytöstä ei olisi tarkkaa tietoa. 

Kuopiossa on toiminnassa sisäilmaryhmä, joka seuraa sisäilmatilannetta. Kun tarvetta ilmenee, aloittaa toimintansa erillinen tarkastusryhmä. Se selvittää asiaa, kun korjataan tai tehdään tarkempia selvityksiä. Tämän kaltaisen toiminnan jatkaminen on tärkeää.

Huolehtimalla hyvästä sisäilmasta huolehdimme kuntalaisista, niin lapsista kuin asiakkaista ja henkilökunnastakin. Sisäilman kuntoon panostamiseen tarvitaan euroja myös tulevina kuntavuosina.

( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa   7.3.2017 )

Avainsanat: sisäilma, sote, Reijonen, Kuopio

Kuopion tori -ideakisaa vai lampaita?

Maanantai 13.3.2017 klo 23:03 - Minna Reijonen

Suussa oli maukas pala lihapiirakkaa. Pakkasaurinko sai siristämään silmiä. Taapersin vanhempieni mukana torilla. Elettiin suloista 70-lukua. Päälläni oli tummanpunainen toppahaalari. lapset puettiin siihen aikaan valkoisiin klassikkomallisiin tekoturkishattuihin. Niissä oli kiva häntä. Myyjien leluvalikoima näytti säteilevän uskomattomalle. Se oli ensimmäinen tammimarkkinoiden muistoni.

Tänään tapahtuu jotain  koskettavaa. Pitkät perinteet keskellä viikkoa pidettäviin markkinoihin murtuu. Markkinoiden siirtäminen osittain viikonlopulle voi hyvinkin tuoda enemmän väkeä torille. Kaikki eivät pääse mukaan arkena. Perjantai ja lauantai tuntuvat hyvälle idealle. Joku tosin saattoi kummastella keskiviikkona, missä ne muut ovat.

Torin seudun rakentaminen puhuttaa. Lisää tilaa etsitään ylöspäin. Torin laidalla osa rakennuksista on suhteellisen matalaa verrattuna moneen kaupunkiin. Oletan, että jatkossa voi tulla korkeampiakin rakennuksia. Ehkäpä katettuja  katualueitakin.

Toria on kehitetty. Ideoita fixattu. Kuopiomme markkinointi on tehnyt arvokasta  työtä torin seudun kohottamiseksi. Mutta vielä tarvitaan lisää eloisuusideoita. Vetovoimaa, joka pureee ympäri maakuntaa ja kauemmaskin.

Jokaisen turistin tulisi muistaa tori niin miellyttävänä, että haluaa sinne tulla yhä uudelleen. Ja loistavaa olisi, jos hän suosittelisi sitä tuttavilleenkin.

Pienestä ideasta voi tulla suuri menestys. Entäs jos järjestettäisiin kisa, jossa kuntalaiset voisivat ehdottaa ideoita?

Järjestämisessä ei tarvitsisi olla mitään liian byrokraattista rumbaa. Tarvittaisiin vain  idea ja ehdottajan yhteystiedot. Sieltä valittaisiin hyviä juttuja. Parhaita palkittaisiin kaupungin vuosipäivän juhlassa marraskuussa kaupungintalolla. Uskon todella, että kuopiolaisilla ideoita virtaisi.

Voitaisiin järjestää näyttelytapahtumia.

Puutarhamessut saavat viherpeukaloväen liikekannalle.

Kuvitelkaa torille vanhoja koneita ja muutamia eläimiä.  Siitä voisi tulla Suomen suurimman maitopitäjän perinnenäyttely. Varmasti monilla olisi lapsuuden muistoja maaseudulla. Lapsista olisi kiva katsella eläimiä. Ei tietenkään minkään maatalousnäyttelyn eläinmäärästä puhuttaisi, mutta jokunen kuitenkin. Ja toriparkki iloitsisi uusista kävijöistä. Vai yritettäisiinkö jotain ennätystä torilla?

Tämä päivä on mitä loistavin päivä viettää torilla.

(Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  27.1.2017 Ajassa-palstalla)

Avainsanat: Kuopio, tori, Minna Reijonen

Perussuomalaiset nollalinjalla

Sunnuntai 12.3.2017 klo 10:50 - Minna Reijonen

Tiukkana aikana rahaa tarvitaan kunnassa moneen kohteeseen. Luottamushenkilöiden palkkioiden korotukset ja valtuustoryhmien rahallinen tukeminen puhuttavat Kuopiossa. 

Valtuustoryhmämme vastusti luottamushenkilöiden palkkioiden korotusvarausta jo budjetin käsittelyn yhteydessä. Samoin emme kannattaneet valtuustoryhmien rahallisen tukemisen varaustakaan.

Valtuuston työnkuva on kuitenkin muuttumassa sote-uudistuksen yhteydessä, koska terveydenhoito ja sosiaalipuoli siirtyvät maakunnille. Luottamushenkilöiden palkkioista peritään puolueveroa, jolla voidaan  järjestää toritapahtumia ja muita vastaavia.

Näitä on järjestetty ennenkin, ilman kunnan julkisen tahon rahallista tukea valtuustoryhmille.

Kaupunginhallitus käsitteli 28.11. valtuustoryhmien rahallisen tukemisen periaatteita. Esityksen mukaan valtuustoryhmien toimintaa tuettaisiin ensi vuoden alusta alkaen siten, että valtuustoryhmää kohden tuki olisi 2000 euroa ja lisäksi 1000 euroa valtuutettua kohti.

Esittämänoi vaihtoehto eli nollalinja valtuustoryhmien rahallisesta tukemisesta ei saanut kannatusta. Lopullisesti valtuustoryhmien tukemisesta päättää osayhteisvaltuusto.

 (kirjoitukseni julkaistu Kuopion kaupunkilehdessä 3.12.2016)

Potkut yli sadalle valtuutetulle

Keskiviikko 8.3.2017 klo 21:27 - Minna Reijonen

Oletko koskaan miettinyt Kuopion vallan trendiä? Kuinka valta jakaantuu? Tohditko vertailla valtuutettujen ja viranhaltiojoiden määrää? Minne katosivat yli sata valtuutettua Kuopion nykyisten rajojen sisältä?

Maanantaina sinetöitiin merkittävä päätös  valtuuston puheenjohtajan nuijan kopsahtaessa. Tulevan valtuuston koko vahvistettiin. Se on 59 jäsentä.

Tutkiskelin kuntamme kansan valitsemien valtuutettujen määrän vaihteluja.

Yllättävää, että vuosien varrella määrä on vähentynyt jopa kolmasosaan tämän päivän Suur-Kuopion alueella. Kuntaliitokset vaikuttavat tähän.

Kuulemani mukaan Karttulassa ja Vehmersalmella oli molemmissa 21 valtuutettua. Nilsiässä valtuustossa  istui 27 ja Maaningalla 21 henkilöä. Juankoskella oli 27 valtuutettua. Kuopion valtuuston koko on ollut pitkään 59 henkilöä. Tosin se on välillä voinut hiukan vaihdella, riippuen siitä onko kuntaliitoksia tehty vaalien välillä vai ei.

Nopeasti laskettuna ennen viimeisimpiä kuntaliitoksia valtuutettuja on ollut jopa 176 tällä alueella. Luku on suurempi, jos huomioidaan aiemmat Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden liitokset.

On nähtävissä, että kuntalaisten valitsemien päättäjien määrä on supistunut radikaalisti. Hallinnon kulujen väheneminen tuntuu tosin osittain silmänlumeelle, ellei virkakoneistoa muuten voida karsia. Uusia virkanimikkeitä on kehitelty liitoskuntien viranhaltijoille. 

Uskallan väittää, että kuntaliitokset näyttäisivät lisäävän  viranhaltijavaltaa ja kaventavan kansanvaltaa. Onko valtuustolla enää sille kuuluvaa valtaa?

Mikä on ihanteellisin valtuuston koko?

Runsasjäsenisempi valtuusto toisi laajempaa näkemystä. Toisaalta se lisäisi kustannuksia. Suurempi valtuusto voisi tuoda lisää valtuustopaikkoja liitosalueille.

Tai sitten ei.

On mahdotonta sanoa, tulisivatko lisäpaikat suuremmille vai pienemmille ryhmittymille.

Kuopion lähidemokratiamallista kohistaan. Liitosalueille tulevien pitäjäraatien valta ei ole samaa luokkaa kuin valtuuston. Jäsenten valintatapa on erilainen. Tuntuu harmillisille, etteivät kuntalaiset saa äänestää näistä valinnoista.

Yhtä valtuutettua kohti Kuopiossa on noin 1900 kuntalaista. Rautavaaralla vastaava luku on noin sata.

 (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  14.12.2016 Ajassa-palstalla)

Avainsanat: Valtuuston koko, kuntalainen

Kiinteistövero voi kaataa kylätalon

Sunnuntai 26.2.2017 klo 15:46 - Minna Reijonen

Suomessa kylätalojen verotuksessa on isoja eroja. Kiinteistöveroprosentti voi parhaimmillaan olla nolla. Toisessa kunnassa se saattaa olla jopa  1,55 prosenttia.

Laki määrittelee yleisen kiinteistöveroprosentin 0,8-1,55 välille. Näköpiirissä tosin häämöttää ajarajan nostaminen 0,93 prosenttiin, jos se eduskunnassa hyväksytään.

Merkittävää on, että laissa ei määritellä yleishyödyllisten yhdistyksien rakennuksille tiettyjä prosenttirajoja. Tämä tarkoittaa, että jokaisen kunnan valtuusto voi halutessaan määrittää näille erillisen kiinteistöveroprosentin.

Jos tahtoa löytyy, se voidaan määrittää vaikka nollaan prosenttiin. Käytännössä vaihteluväli voisi olla 0-1,55 prosenttia.

Erillistä kiinteistöveroprosenttia yleishyödyllisille yhdistyksille läheskään kaikki kunnat eivät  ole määrittäneet. Sitä kannattaa kunnissa jatkossa harkita. Kylien elinvoimaisuuden säilymistä kannattaa edistää.

Kylätaloissa ja vastaavissa kiinteistövero voi tuntua suurelta maksulta. Sen maksaminen saattaa tuottaa vaikeuksia.

Muodostuuko kylätalon verotus turhan kohtalokkaaksi kylätalon tulevaisuuden näkymiin? Veronmaksu lisäksi rakennusten kunnosta ja  ylläpidosta täytyy muutoinkin huolehtia. Se kaikki maksaa.

Varsinkin maaseudulla kylätalo voi olla niitä harvoja kokoontumispaikkoja. Kylien vireys on tärkeää kuntaliitosten jälkeenkin. Kylätalojen tärkeys saattaa jopa korostua kuntaliitoksessa.

Monet kunnat myöntävät avustuksia yhdistyksille. Avustuksia saatetaan käyttää kiinteistöveron maksuun.

Avustus saadaan siis samasta paikasta, johon se palautetaan takaisin. Eikö olekin turhauttavaa siirrellä euroja taskusta toiseen kummankaan hyötymättä siitä?

Byrokratia vähenisi, kun kunta suoraan määrittäisi alemman kiinteistöveron yleishyödyllisille yhdistyksille. Toivon, että tämä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön koko Suomessa.

 ( kirjoitukseni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.11.2016 )

Avainsanat: Kylätalo, kiinteistövero, yleishyödyllinen yhdistys

Odotettuja paljastuksia

Sunnuntai 26.2.2017 klo 15:26 - Minna Reijonen

Voiko sama henkilö neuvotella pöydän molemmilla puolilla? Mistä löytyy tietoa poliittisen henkilön muista luottamustehtavistä? Hyötyykö päätöksentekijä itse omista päätöksistään? Mitkä intressit voivat vaikuttaa virkatehtävien hoitamiseen? Mitä sidonnaisuussäännöksellä tarkoitetaan?

Sama henkilö voi toimia monissa erilaisissa luottamustoimissa. Kun puhutaan sidonnaisuuksista, tarkoitetaan luottamustoimen tai viran hoitamiseen mahdollisesti vaikuttavista asioista. On seikkoja, jotka voivat  vaarantaa päätöksenteon riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Esteellisyys ja jääviysasiat on hyvä muistaa.

Uutta on, että kunnissa sidonnaisuudet tulee jatkossa ilmoittaa. Näin määrää kuntalaki. Tämä säännös otetaan käyttöön tulevan kesäkuun alusta alkaen. Eli pian seuraavien vaalien jälkeen nämä tiedot tulisi löytyä netistä. Ne on pidettävä ajan tasalla. Tarkastuslautakunnalla tulee olemaan tässä iso rooli.

Sidonnaisuusrekistereissä voidaan ilmoittaa päätöksentekijän tai viranhaltijan muut luottamustoimet. Henkilö saattaa toimia eri yhdistyksissä ja säätiöissä. Liiketoiminta, yrityspuolen johtotehtävät  tai sijoitukset huomioidaan. Merkittävä varallisuus tai velka ovat esimerkkejä mahdollisesti ilmoitettavista asioista.

Ilmoitusvelvollisuus koskettaa kunnan-ja kaupunginhallitusten jäseniä. Valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajat ovat myös velvollisia ilmoittamaan sidonnaisuudet, samoin kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittuja tiettyjä tehtäviä hoitavat jäsenet.

Kunnanjohtajat tai pormestaritkaan eivät välty ilmoituksen tekemiseltä. Kokouksien asioiden esittelijöiden sidonnaisuuksia kartoitetaan.

Periaatteessa sidonnaisuuksien ilmoittaminen on ollut jo aiemminkin mahdollista kuntien nettisivuilla. Tämä pitäisi luonnollisesti viedä eteenpäin päätöksenteon kautta.

Ilmoituksia ei vielä monen kunnan sivuilta löydy.

On poikkeuksia. Joissain kunnissa valtuutetut ovat tehneet aloitteita sidonnaisuuksien tuomiseksi julki kansalaisille. Osa päätöksentekijöistä näyttää kertovan omilla kotisivuillaan tietoja  sidonnaisuuksistaan ja muista luottamustoimistaan.

Sidonnaisuuksien julkaiseminen tuo tullessaan tervetullutta avoimuutta kunnalliseen päätöksentekoon. Läpinäkyvyyden parantaminen on vain positiivista.

( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa, Ajassa-palstalla 2.11.2016 )

Avainsanat: Poliitikko, sidonnaisuusrekisteri, puolueettomuus

Tarvitaanko taas johtajan pesti Kuopioon?

Sunnuntai 26.2.2017 klo 15:01 - Minna Reijonen

  Kuopiossa kaupunginhallitus päätti julistaa Kuopion kaupungin ympäristöjohtajan viran haettavaksi.   Tein kokouksessa muutosesityksen, ettei näin toimittaisi. Miksei tehtävää voisi hoitaa jo nyt Kuopiossa palkkalistoilla olevat johtajat?  Tai eikö todellakaan ympäristöjohtajan tehtäviä voisi jakaa siten, ettei kokonaan uutta johtajaa tarvitsisi pestata?

  Lukuisten kuntaliitosten mukana Kuopion esimiestason henkilökunta on lisääntynyt. Kuntaliitoksissa on tullut viranhaltijoille muhkeita irtisanomissuojia. Tuntuu varsin merkilliseltä, että kuntaliitosten väitetään vähentävän byrokratiaa, muttei johtajien määrä vähene.

  Nykyinen ympäristöjohtaja siirtyy eläkkeelle vuoden alusta.  Parin  vuoden päästä tulee uudistunut maakuntahallinto ja se muuttaa kuntien tehtäviä. Se todennäköisesti vähentää kunnissa myös esimiestason henkilökunnan tarvetta. Eikö juuri eläköitymisen yhteydessä olisi hyvä sauma tarkistella esimiestasonkin virkoja ja kustannuksia kokonaisuuksina?

( kirjoitukseni julkaistu Kuopion kaupunkilehdessä 20.8.2016 )

Avainsanat: Ympäristöjohtaja, Kuopio, virat, byrokratia, johtajat

Lähipäättäminen herätti kysymyksiä

Tiistai 3.1.2017 klo 6:53 - Minna Reijonen

Kuopion osayhteisvaltuusto päätti kuntaliitosalueiden lähidemokratiasta. Kuopioon tulee kuntaliitosalueille pitäjäraadit. Nämä pitäjäraatien jäsenet valitaan "pitäjäkokouksissa".

Mielestäni useat asiat olisivat kaivanneet tarkempia selvityksiä. Osayhteisvaltuustossa asia nosti vilkasta keskustelua ja johti äänestykseen.

Harmitti, että Kuopiossa heti hylättiin vaihtoehtoinen aluelautakuntamalli. Olisin kaivannut lähidemokratiayksiköille enemmän budjettivaltaa ja jäsenien valintaa äänestäen vaikka kuntavaalien yhteydessä.

Pitäjäkokous valitsee 5-10 henkilöä pitäjäraatiin. Kuinka kokous ne valitsee, jos ehdokkaita olisikin yli kymmenen? Pitäjäkokoukseenhan voi tulla hyvin vaihteleva määrä kuntalaisia paikalle.

Budjettivalta ja päätäntävalta tuntuvat nyt jäävän hyvin rajalliseksi verrattuna mahdolliseen aluelautakuntamalliin.

Tällä valitulla systeemillä mennään eteenpäin. Mallia todennäköisesti kehitetään jatkossa.

 ( kirjoitukseni julkaistu Pitäjäläinen-lehdessä 25.10.2016 )

Avainsanat: Lähidemokratia, Kuopio, pitäjäkokous, pitäjäraati

Omaishoito -Liian karuja leikkausehdotuksia Kuopion budjetissa

Tiistai 3.1.2017 klo 6:42 - Minna Reijonen

   Kuopion omaishoidon kriteereitä on suunniteltu tarkennettavaksi (Savon Sanomat 12.10). On kohtuutonta, jos tuen rahoitusta pienennettäisiin jopa 28 prosenttia. Tätä 135 000 säästöä ei mielestäni missään tapauksessa saa hakea omaishoidosta.

   Omaishoitajien työ säästää suunnattomasti kaupungin kuluja. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon enemmän omaisen laitoshoito maksaisi kuin omaishoitajien pyyteetön työ. 

   Tällä hetkellä omaishoidon tuki on jaettu Kuopiossa kolmeen portaaseen. Jatkuvaa tukea tarvitseville tuki on 409,38 euroa kuukaudessa. Erityistukea tarvitsevien osalta tuen määrä on 818,77 euroa ja erityisen vaativissa tilanteissa 1615,36 euroa kuukaudessa.

   Pienimmillään omaishoidontukea saavilla tuntipalkkio näyttäisi olevan siten vain noin 0,55 euroa tunti. Eli tuki on todella pieni rahallinen korvaus siitä, jos käytännössä työajaksi lasketaan 24 tuntia vuorokaudessa. Olisitko valmis hoitotyöhön sillä palkalla? Tai löytyisikö hoitolaitospaikkoja siihen hintaan?

   Monilta omaishoitajilta on tullut  asillista palautetta vapaapäivien vähyydestä. Samalla palautetta on tullut siitä, että hoitajia olisi hyvä saada helpommin kotiin  vapaapäivien ajaksi. Varsinkin muistisairaille voi tuntua vaikealle sopeutua tilapäisesti uuteen ympäristöön. Myös hoitokotipaikkoja on toivottu lisää.

   On suunnattoman tärkeää järjestää omaishoitajille vapaapäivät ja lepohetket. Omaishoitajien keskuudessa monet arvostavat vapaapäivien mahdollisuutta hyvin korkealle. Jaksamiseen on tärkeää panostaa.

  Suomen ja Kuopionkin talous olisi todella ahtaalla, ellei omaihoitajia olisi.

   Toivon todella, että Kuopion talousarvion käsittelyssä kaikilta puolueilta löytyy yhteinen tahtotila kunnioittaa omaishoitoa. Säästöjä voidaan etsiä muualta. Tuen myöntämisen kriteerit tuntuvat varsin tiukoilta jo nyt.

   Uskallan väittää, että kaupungin kannalta olisi paljon tuottavampaa lisätä rahavaroja omnaishoidon tukeen kuin esimerkiksi korottaa luottamushenkilöiden kokouspalkkioita.

( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  16.10.2016 )

   

Avainsanat: Omaishoito, Kuopio

Turvapaikanhakijat -Hyssytteleekö ministeriö?

Tiistai 20.9.2016 - Minna Reijonen

   Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero toteaa, että turvapaikanhakijoita koskeva tilanne ei ole hallinnassa (Savon Sanomat 8.9.). Hänen mielestään kansalaisten tulee tietää uhkakuvat.

   Hän epäilee, että ongelmia voi olla luvassa, mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät suostu lähtemään maasta. Olen samaa mieltä.

   Tuntuu lisäksi pöyristyttävälle, että käytännössä laittomasti maassamme oleskelevalla on oikeus Suomessa toimeentulotukeen

   Vaikka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, Suomen perustuslaki kuulema takaa oikeuden tukeen.

   On pikaisesti mietittävä perustuslakia ja sen yksiselitteistä järkeistämistä.

   Ihmettelen myös kalliita ikäarviotutkimuksia, joita tehdään, mikäli viranomainen epäilee alaikäiseksi ilmoittautuneen turvapaikanhakijan ikää (Savon Sanomat 16.7.).

   Uutisen mukaan tutkimuksesta kieltäytyminen ei yksin ole peruste kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämiselle.

   Samassa yhteydessä kerrottiin, että vuonna 2015 tutkituista 62 prosenttia osoittautuikin täysi-ikäiseksi.

   On ilmeisen väärin, jos virkamiehet sanovat tilanteen olevan hallinnassa, ellei se sitä ole. Vakavalle kuulostaa puhe vastaanottokeskuksissa kytevistä rikollisjärjestöistä.

   Tarvitaan pikaista asiakeskustelua ilman pelkoa rasistiksi leimaamisesta.

   Mikäli sisäministeriö hyssyttelee, se ei auta asiaa.

                 ( Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 10.9.2016 )

Avainsanat: Turvapaikanhakijat, Paatero, sisäministeriö

Häpeällistä ja surullista - todellako?

Lauantai 21.5.2016 klo 7:25 - Minna Reijonen

   Kuopiossa valtuusto keskusteli varsin värikkäästi viimeisimmässä kokouksessa.

   Kuopio ottaa joka vuosi 65 kiintiöpakolaista.  Ely-keskus esitti, että Kuopio ottaisi lisäksi kuntapaikoille Kuopioon 50 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen.

   Perussuomalaiset esittivät kritiikkiä nyt esitettyjä kuntapaikkoja kohtaan. Vastaavasti perussuomalaisten ajatuksia vastaan esitettiin kritiikkiä. Puhuttiin vastuunpakoilusta, rasismista, häpeällisestä ja surullisesta.

   Mielestäni meidän valtuutettujen kuitenkin on kannettava huolta Kuopion taloudellisesta tilamteesta. Kuopion asuntojonotilanne mietityttää. Ei suinkaan ole rasismia, vastuupakoilua tai häpeällistä tuoda esille näitä asioita.

   Monet kunnat, jotka ottavat kiintiöpakolaisia, eivät ota lisäksi myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

   Mielestäni pakolais- ja turvapaikka-asioista täytyy voida keskustella kuten muistakin yhteiskunnallisista asioista.  Surullista on, jos joistain  yhteisistä asioista ei voida keskustella. Tämä on tärkeää niin valtuustojen kuin valtakunnan tasolla jatkossakin.

(kirjoitukseni julkaistiin Viikko-Savossa 18.5.2016)

Avainsanat: Kuopio, kuntapaikat, perussuomalaiset

Finnpulpin ympäristövaikutukset selvitettävä ajoissa

Lauantai 23.4.2016 klo 22:08 - Minna Reijonen

Pohjois-Savon ely-keskus ilmoitti äskettäin vaativansa lisäselvityksiä Finnpulpin ympäristövaikutuksista. Ely-keskuksen mukaan Kuopioon suunnitellun biotehtaan vesistö-, melu- ja lähialuevaikutukset vaativat tarkentavaa arviointia lupavaiheessa.

Kuopion Veden liikelaitoksen johtokunta käsitteli 20.1. ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Lausunnossaan johtokunta kiinnitti huomiota jätevesien vaikutukseen ympäristöön. Lausunnossa mainittiin, että jätevesien purkupaikkavaihtoehtojen tarkastelu osalta arviointityö ei ole riittävä.

Kuopion kaupunginhallituksessa käsittelimme suunnitellun tehtaan ympäristövaikutusarviointia helmikuussa. Harri Auvinen (vihr.) esitti kaupungin lausuntoon lisättäväksi tarkentavaa kommenttia liittyen jätevesiin. Auvisen muutosesityksessä esitettiin lisättäväksi lausuntoon, että hankkeen jatkosuunnittelussa tulee varautua mahdollisiin jäteveden ohitustilanteisiin sekä ohitusvesien käsittelyyn niin, että vesistöön ei missään tilanteessa pääse kokonaan käsittelemättömiä jätevesiä.

Kannatin hallituksessa Auvisen esitystä, koska se oli mielestäni  asiallinen. Muutosesitystä ei Kuopion kaupungin lausuntoon lisätty hallituksen siitä äänestäen äänin 8-3. Mielestäni tuo lisäys olisi ollut ihan hyvä.

Mahdollinen Finnpulpin tehdas on tärkeä hanke työllistämisen ja alueen elinvoiman kannalta. Samalla on kuitenkin merkityksellistä huomioida vesistön kunto tulevaisuudessakin. On kaikkien etu, että asiat hoidetaan hyvin alusta asti. Tarvittavat selvitykset kannattaa tehdä perusteellisesti jo tässä vaiheessa. Suomessa on valitettavan ikäviä esimerkkejä, joissa kaikkea ei ole hyvin suunniteltu.

 ( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa   11.3.2016 )

Vanhemmat kirjoitukset »