Minnan Blogi

Valtion ja kuntien tulee siirtyä LÄHIRUOKAAN

Perjantai 18.10.2019 klo 8:22 - Minna Reijonen

Jätin 15.10.2019 eduskunnalle talousarvioaloitteen, jossa esitetään Maa- ja metsätalousministeriölle määrärahaa lähiruoka-selvitykseen.

Tämä on hanke, jota jokaisen suomalaisen pitäisi kannattaa. Laajamittaisella kotimaisen ruuan etusijalle laittamisella on valtava merkitys koko Suomen asuttuna pitämiselle ja huoltovarmuudelle.

Lähiruoka on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Valtion ja kuntien tulisi näyttää esimerkkiä ja suosia suomalaisia elintarvikkeita

Haluan, että ministeriö selvittää minkälaisia vaikutuksia olisi valtion, kuntien ja em. tahojen ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.

Siirtymisellä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan olisi valtava merkitys koko Suomelle.

Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan, että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille. Selvityksessä selvitettäisiin myös millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi.

On selvää, ettei tällaista pystytä heti toteuttamaan 100 prosenttisesti ja tähän tarvitaan siirtymäaika. Tärkeintä on, että tämä on tavoite, johon pyritään ja myös päästään.

Avainsanat: valtio, kunta, lähiruoka

Valtatie 5 saatava kuntoon

Perjantai 18.10.2019 klo 8:08 - Minna Reijonen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen Valtatie 5 parantamisesta välillä Leppävirta-Kuopio

 

Valtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä. Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Nykyinen valtatie on kapea sekä mäkinen ja mutkainen sekaliikennetie. Tien linjaus ja tasaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Edellä mainitut tekijät heikentävät liikenneturvallisuutta sekä ohitusmahdollisuuksia.

Valtatie 5 on suunniteltu tiesuunnitelman mukaisesti Leppävirta-Palokangas välillä nykyistä tietä leventämällä ja yhdellä ohituskaistajaksolla. Palokangas-Humalajoki toteutetaan kapeana keskikaiteellisena moottoritienä uuteen linjaan koko matkalla nykyisen vitostien länsipuolelle välillä Palokangas-Humalajoki. Tien mitoitusnopeus on 100 km/h. Toimenpiteillä saavutetaan valtatien pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso.


Liikenteen suunnittelujaksolla ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 20 %, jolloin liikennemäärä on noin 6500 autoa vuorokaudessa.
 

Suunnitelmavalmiuden puolesta hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun toteutusrahoitus myönnetään. Hankkeen suunnittelu rahoitettiin Euroopan Unionin EAKR-rahoituksella. Leppävirran kohdan esisuunnittelu on parhaillaan aluevaraussuunnitteluvaiheessa ja tiesuunnittelun edellyttämät kaavamuutokset päätetään vuoden 2019 loppuun mennessä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta luomalla laatutasoltaan yhtenäinen, mahdollisimman häiriötön ja päätien vaatimukset täyttävä tieosuus. Tavoitteena on myös, että liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitalliset vaikutukset on minimoitu.
Suunnittelussa on huomioitu joukkoliikenteen tarpeet, meluhaittojen pienentäminen ja hirvieläinonnettomuuksien estäminen.

Avainsanat: VT5, Leppävirta, Kuopio, eduskunta

Puheterapeutti koulutusta tarvitaan Itä-Suomeen

Perjantai 18.10.2019 klo 8:05 - Minna Reijonen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen puheterapeuttien koulutuksen käynnistämisestä Itä-Suomen yliopistossa

Puheterapeuteista on pulaa lähes koko Suomessa. Ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2019 oli avoinna 116 kuulontutkijan tai puheterapeutin tehtävää. Barometrin mukaan pulaa työnhakijoista on kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Itä-Suomessa pula on ollut vaikea jo useita vuosia.

Puheterapeutteja koulutetaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Tällä hetkellä logopediaa voi opiskella vain Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ala on suosittu. Vuonna 2018 esimerkiksi Tampereen yliopistoon pääsi 2,7 % hakijoista opiskelemaan logopedian tutkinto-ohjelmassa.

Logopedian tutkinto-ohjelma tulisi aloittaa myös Itä-Suomen yliopistossa. Tutkinto-ohjelma sopisi hyvin Itä-Suomen yliopiston terveyspainotteisuuteen ja edistäisi puheterapian saatavuutta tasapuolisemmin koko maassa.

Avainsanat: puheretapia, koulutus, logopedia, Itä-Suomen yliopisto

Eläkeasiaan merkittävä lakialoite

Perjantai 18.10.2019 klo 7:52 - Minna Reijonen

”Eläkkeellä ei saa ostettua enää yhtä paljon  kuin aikaisemmin!” ”Hinnat ovat nousseet enemmän kuin eläkkeet. Eläkeläisen euro on alle euron.” Tämän suuntaiset kommentit kertovat  käytännössä siitä, mihin nykyisin voimassa oleva taitettu indeksi on johtanut.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään tuoneet esille, kuinka tähän tulisi puuttua. Eläkkeet eivät nouse samassa suhteessa kuin palkat, vaan ansiotason muutosta otetaan huomioon vain 20 prosentin verran.

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps) on tehnyt lakialoitteen puoliväli-indeksistä. Eli hintojen ja ansiotason muutosten painoarvoa muutettaisiin. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa olisi ansio- ja hintatason muutosten painoarvo siis 50 prosenttia. Allekirjoitin erittäin mielelläni tämän lakialoitteen.

Toteutuessaan lakialoite parantaisi pienituloisen eläkeläisen asemaa. Lakialoitteessa esitetään tätä sovellettavaksi aina 1500 euroon asti. Eläketurvakeskuksen mukaan, alle 1250 euroa kuukaudessa eläkettä saavien osuus on suuri, siis jopa 40 prosenttia.

Mielestäni aloite on merkittävä. Hallituksen tulisi aktiivisesti ottaa tämä aloite tosissaan ja puuttua tähän. Nythän näyttää sille, että pääministeri Antti Rinteen ennen vaaleja lupaama vappusatasen lisäys eläkkeisiin tuntui olevan pelkkää vaalipuhetta.

Tuntuu epäoikeudenmukaiselle, että eläkkeiden ostovoiman pienentyminen näyttää tuovan monelle eläkeläiselle taloudellisia ongelmia arjessa selviytymiseen. Eikö tähän olisi jo aika puuttua oikeasti?

Avainsanat: eläke, hallitus, lakialoite

Kuinka voi olla, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikään kuin estää lähiruokapainotuksen?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:49 - Minna Reijonen

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 25.9. ottaa huomioon valtuustoaloitteen, jossa on tavoitteena vähentää lihan ja maidon kulutusta. Kulutusta oli esitetty puolitettavaksi vuoteen 2025 mennessä. Aloite on herättänyt kiivasta keskustelua.

Pääkaupungissamme tämä maidon ja lihankulutuksen radikaalisesti suunniteltu vähentäminen on ikävä viesti kotimaiselle maidon- ja lihantuotannolle. Olisi huomioitava, kuinka Suomessa jatkossakin saadaan tuotanto pysymään ja kannattamaan.

Kunnissa ja kaupungeissa olisi tärkeää miettiä ruuan kotimaisuusastetta, ja julkisissa hankinnoissa on pohdinnan paikka.

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta. On selvää, että lähellä tuotettu ruoka on oikea ekoteko verrattuna siihen, että ruoka tuodaan kaukaa muista maista.

Kuinka voi olla, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikään kuin estää lähiruokapainotuksen? Onko niin, että EU:sta halutaan systeemi, jossa tuotantoa on vain Suomea eteläisimmissä maissa?

Nimenomaan Suomessa olisi hyvin tärkeää panostaa lähiruokaan ja kotimaisuuteen. Meidän omavaraisuudelle ja maamme huoltovarmuudelle tulee antaa arvoa.

On ikävä arvopohja, jos tulevaisuudessa mennään siihen, että suomalainen tuotanto vain vähenee vähenemistään. Rinteen hallitusohjelmassa ei ole panostettu suomalaiseen tuotantoon riittävästi.

Avainsanat: liha, maito, maatilat, lähiruoka, kilpailutus, helsingin kaupunki, perussuomalaiset

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:47 - Minna Reijonen

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?

Kahdeksan puoluetta laittoi puumerkkinsä yhteiseen ilmastolinjaukseen, josta päätettiin viime syksynä Kesärannan pyöreän pöydän keskusteluissa. Perussuomalaiset jäi pois ylikunnianhimoisista ilmastoneuvotteluista. Kritisoin jyrkästi ilmastolinjausta, joka allekirjoitettiin viime marraskuussa. Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti linjauksen.

Otaksun, että tämä äärimmäisen kunnianhimoinen linjaus tuntuu tulevan kalliiksi kansalaisille ja Suomelle. Sopimuksessa on monta kohtaa, jotka arveluttavat.

Miksei seurauksista puhuta enemmän?

Mielestäni sopimuksesta voi seurata asioita, joista on puhuttu ihan liian vähän. Linjauksessa mainitaan, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Pidän huolestuttavana myös linjauksen mainintaa päästökaupasta, jota laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset ja jäähdytys.

Kiinteistökohtaisuus voi lisätä kuluja

Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Olen huolestunut siitä, että lasku voi langeta tavallisille kotitalouksille. Ilmastoasioissa ei oteta riittävästi huomioon Suomen pitkiä etäisyyksiä ja vaihtelevia sääolosuhteita.

Kotimainen maatalous ja teollisuus kovilla

Ilmastolinjauksessa puhutaan myös turvemaiden päästöjen vähentämisestä ja maatalouden hiilensidonnan kehittämisestä, vahvasta metsäkadon hillitsemisestä ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittämisestä. Kuinka paljon tämä voi tuoda lisäkuluja maatalouteen ja teollisuuteen?

Yltiökunnianhimolla on hintansa

Mitähän maksaa ja mitä käytännössä tarkoittaa ilmastojalanjälkilaskennan ja -merkinnän edistäminen. Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä. Myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus tulee nostamaan tuotteiden hintoja tavallisille ihmisille. Miksei ensin selvitetty linjattujen tavoitteiden hintaa ja kustannuksia? Onko Suomen kannettava jopa muiden maiden vastuita?

Perussuomalaiset ovat huolissaan kotimaisen teollisuuden ja maatalouden säilymisestä ja pärjäämisestä.

Avainsanat: polttoaineveron koroitus, maatilat, ilmasto, ilmastotavoitteet

Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin.

Perjantai 18.10.2019 klo 7:42 - Minna Reijonen

Jätin eduskunnalle talousarvioesityksen Kuopion Pelastusopiston ydintoimintojen ja toiminnan kehittämiseen.

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä poikkeusoloihin varautumisen koulutuksesta.  Lisäksi Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin.

Suurin osa Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Pelastusopistossa eli noin 120 pelastajatutkintoa, 30 alipäällystutkintoa ja noin 20 päällystökurssin (AMK) suorittanutta vuodessa.  Lisäksi Helsingin kaupungin ylläpitämä pelastuskoulu on kouluttanut vuosittain 15 pelastaja- ja 6 alipäällystötutkintoa suorittavaa.

Vuoden 2018 lopussa sisäministeri Kai Mykkänen päätti, että kaikki pelastusalan koulutus keskitetään valtion Pelastusopistoon Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun tutkintoon johtava koulutustoiminta lakkautetaan vuoden 2021 loppuun mennessä.  Syyskuussa 2019 sisäministeri Maria Ohisalo myönsi jatkoaikaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnalle kesään 2023 saakka.

Pelastusopiston ydintoimintojen sekä toiminnan kehittämisen vaatimat resurssit on varmistettava. Tämä tarkoittaa 2,3 miljoonan euron pysyvää lisäystä Pelastusopiston budjettiin; tällä turvataan ydintoiminnot, tietojärjestelmien kulut, koulutusympäristöjen ja pelastuskaluston investoinnit sekä kansainväliseen pelastuspalveluun liittyvä rahoitustarve. Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin.

 

Avainsanat: kuopio, pelastusopisto

Talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:38 - Minna Reijonen

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään.

Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Avainsanat: valtion talousarvio, lähiruoka, omaishoidontuki, lähihoitaja

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:35 - Minna Reijonen

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) kirjoitti ilmastoasioista (SS 3.10.). Hän kertoi, ettei maailman ilmapuntari huomaisi, vaikka lopettaisimme kaiken toiminnan Suomesta. Todellisuudessa keskustan arvopohja tuntuu olevan toisenlainen.

Viime vuoden marraskuussa Juha Sipilän (kesk.) johdolla keskusta oli mukana allekirjoittamassa äärimmäisen kunnianhimoista sopimusta. Siinä mainitaan sovituksi, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Päästökauppaa laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset sekä jäähdytys. Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Lisäksi on mainittu turvemaiden päästöjen vähentäminen ja maatalouden hiilensidonnan kehittäminen, vahva metsäkadon hillitseminen ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittäminen.


Tuotteiden ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää on sovittu edistettävän. Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä maksaa? Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti sopimuksen. Perussuomalaiset eivät ole tätä sopimusta allekirjoittaneet.
Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä.


Onko varaa menettää kotimainen teollisuus muihin maihin? Miksei oteta oikeasti huomioon maamme pitkiä etäisyyksiä ja vuodenaikojen vaihteluita? Eikös myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus vie maamme kilpailukykyä alaspäin rymyvauhdilla?


Ilmastohienostelu on mennyt mielestäni yltiökunnianhimoiseksi. Ilmastomielenosoitukset ja ilmastopelko ovat tulleet kouluihin. On huolestuttavaa, jos ilmastokeskustelu kouluissa kärjistyy. Onko riski, että oppilas voi joutua kiusatuksi, ellei osallistu mielenosoituksiin?
Meidän pitää huolehtia, että Suomessa pärjätään. Liiallisen kunnianhimon sijaan suosittelen tavallista arkirealismia.

Avainsanat: ilmasto, hallitus, perussuomalaiset

Liha- ja maitomylläkällä ikävä viesti maataloudelle

Perjantai 18.10.2019 klo 7:33 - Minna Reijonen

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös antaa mielestäni ikävän signaalin suomalaiselle tuotannolle. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 25.9. ottaa huomioon valtuustoaloitteen, jossa on tavoitteena vähentää lihan ja maidon kulutusta. Kulutusta oli esitetty puolitettavaksi vuoteen 2025 mennessä. Aloite on herättänyt kiivasta keskustelua.

Mielestäni pääkaupungissamme tämä maidon ja lihankulutuksen radikaalisesti suunniteltu vähentäminen on ikävä viesti maamme kotimaiselle maidon- ja lihantuotannolle.

Meillä Suomessa on nykyisellään maidon ja lihantuotantoa. Olisi huomioitava, kuinka Suomessa jatkossakin saadaan tuotanto pysymään ja kannattamaan.

Mielestäni olisi tärkeää kunnissa ja kaupungeissa miettiä ruoan kotimaisuusastetta. Julkisissa hankinnoissa on pohdinnan paikka.

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta. On selvää, että lähellä tuotettu ruoka on oikea ekoteko, verrattuna jos ruoka tuodaan kaukaa muista maista.

Kuinka voi olla niin, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikäänkuin estää lähiruokapainotuksen? Onko niin, että EU:sta halutaan systeemi, jossa tuotantoa on vain Suomea etelämmissä maissa?

Mielestäni nimenomaan pohjoisessa maassamme, Suomessa olisi hyvin tärkeää panostaa lähiruokaan ja kotimaisuuteen. Meidän omavaraisuudelle ja maamme huoltovarmuudelle tulee antaa arvoa.

Mielestäni on ikävä arvopohja, jos tulevaisuudessa mennään siihen, että suomalainen tuotanto vain vähenee vähenemistään. Rinteen hallitusohjelmassa ei ole mielestäni panostettu suomalaiseen tuotantoon riittävästi.

Avainsanat: liha, maito, maatilat, helsingin kaupunki, perussuomalaiset

Hoitajamitoitus vesitetty lupauksiin nähden

Keskiviikko 16.10.2019 - Minna Reijonen

Jo tässä vaiheessa on tunnistettu, että hoitajamitoituksen korjaaminen edellyttää yli 5 000 uutta työntekijää alalle. Hallituksen tulisi tunnistaa tämä tarve ja lisätä aloituspaikkojen määrää jo nyt, jotta riittävästi koulutettua henkilöstöä olisi käytettävissä vaalikauden lopulla. Hoitajien työolot vaativat pikaista korjaamista, jotta koulutetut työntekijät jäisivät alalle. Vanhuspalveluiden ongelmat eivät myöskään korjaannu omavalvonnan turvin, vaan tarvitaan oikeaa valvontaa, ja tämä edellyttää lisäresursseja Valviralle.

Avainsanat: hoitajamitoitus, perussuomalaiset

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus

Tiistai 1.10.2019 klo 15:36 - Minna Reijonen

Budjettiin esitetään polttoaineen veronkorotuksia. Tämä tulee tuntumaan erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Maaseudulle tällä on erityisen suuri merkitys. Kuljetuskustannuksien ennakoidaan nousevan. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään tuotteiden hinnoissa. Kun tuotteiden hinta nousee, niin se tuntuu vaikutuksina myös ostovoimassa.

Suomalainen tuotanto ja maatalous tuskin ilahtuvat polttoaineen hintojen noususta. Maatilalle kuljetetaan tuotteita ja tavaroita. Samoin kuljetetaan maatilan tuotteita tiloilta eteenpäin. Tiloilla tarvitaan polttoaineita. Maaseudulla harva kuluttaa polttoaineita pelkästä kuluttamisen ilosta. Kuljetuksien, kyydityksien ja koneiden käytön vaatimat polttoaineet ovat tarpeeseen perustuvia. Eivät siis humpuukia ja hurvittelua.

Esitän avoimen kysymyksen kaikille hallituspuolueille. Oletteko laskeneet, kuinka merkittävä vaikutus tällä suunnitellulla verojen korotuksella on keskivertomaatilalle? Mikä on korotuksen vaikutus maatilalla vuositasolla?

Oletukseni on, ettei punaviherhallitus ole näitä laskenut. Unohtiko hallitus suunnitelmillaan kotimaisen, suomalaisen maaseudun? Missä on kotimaisen, lähiruoan arvostus?

Tämä korotus tuskin nostaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Missä ovat verohelpotukset, jotka tukisivat kotimaista ruoan tuotantoa?

Suomessa ovat aitoja ekotekoja ne, joilla turvataan kotimainen tuotanto ja teollisuus. Nyt suunnitellulla veronkorotuksella tunnutaan olevan sitä vastoin lyttäämässä maaseutua alaspäin.

Avainsanat: polttoaineveron koroitus, maatilat

Ministerin vastaus lääkkeiden alkuomavastuusta

Tiistai 1.10.2019 klo 15:20 - Minna Reijonen

Tein ministerille eduskunnassa kirjallisen kysymyksen liittyen reseptilääkkeistä perittävään 50 euron alkuomavastuuseen. Kelan korvausta aletaan saada korvauksen piiriin kuuluvista reseptilääkkeistä vasta kun on ensin ostanut lääkkeitä 50 eurolla vuosittain.

Tiedustelin, onko hallitus aikonut poistaa 50 euron alkuomavastuun ja milloin tämä tapahtuu. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi vastauksessaan, ettei päätöksiä alkuomavastuuta koskevien säännösten muuttamisesta tai poistamisesta ole tehty. Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaan lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan, toteaa ministeri.

Vastauksessa kerrottiin myös, että mikäli alkuomavastuu poistettaisiin, olisi mahdollisesti valtiolla lisärahoituksen tarve jopa 84 miljoonaa. Joten tuntuu sille, ettei hallitus ole poistamassa 50 euron alkuomavastuuta.

Kommentoin kirjallisessa kysymyksessäni myös sitä, että asiakkaat voivat joutua eriarvoiseen asemaan riippuen siitä missä järjestyksessä vuoden alussa ostetaan eri korvausluokkiin kuuluvia lääkkeitä. Tämä tulee ajankohtaseksi, jos korvattavia lääkkeitä ostetaan esimerkiksi eri päivinä ennen alkuomavastuun täyttymistä. Siinä voi käydä niin, että jos kaksi henkilöä ostaa samat lääkkeet, mutta eri ostojärjestyksessä, niin yhteishinta muodostuu erilaiseksi.

Ministeri kommentoi tähän, että asiakas voi saada apteekista tukea hänelle edullisimman ostojärjestyksen selvittämiseen.

Käytännössähän se menee niin, että asiakkaalle on edullisempaa ostaa vuoden alussa ensin osittain korvattava lääke ja vasta sen jälkeen isompaan korvausluokkaan kuuluva lääke. Useita lääkkeitä samanaikaisesti ostettaessa tietokoneen ohjjelma laskee asiakkaalle edullisemman mukaan hinnan.

Kaipaisin keskustelua lääkekorvausasioissa myös omavastuiden yhdistämiseen. Miksi paljon terveydenhuollon palveluita käyttävä joutuu kerryttämään erikseen omavastuukattosumman lääkärikäynneistä, lääkekuluista ja kyydityksistä? Eikö olisi jo aika nämä omavastuut yhdistää? Siinä eräs toiveeni hallitukselle. Tämä muutos helpottaisi rahallisesti paljon terveydenhuollon palveluita käyttävän alkuvuotta.

Avainsanat: lääkkeet, omavastuu, perusuomalaiset

Jätetäänkö Suomen koululaiset ja vanhukset pian ilman maitoa ja lihaa ilmastohienostelun takia?

Tiistai 1.10.2019 klo 14:59 - Minna Reijonen

Arvostelen kovasti Helsingin maito- ja lihakeskustelua. Helsinki päätti ottaa huomioon valtuustossa tehdyn aloitteen, jossa maidon ja lihan kulutusta vähennettäisiin rajusti. Aloitetta on perusteltu ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla.

Tuntuu sille, että keskustelu on ikävä viesti kotimaiselle maatalouden tuotannolle.

Mielestäni oikeita ilmastotekoja olisi tuotannon säilyttäminen kotimaassa. Kotimaisen ruoan, kuten kotimaisen lihan ja maidon suosiminen ovat oikeita ilmastotekoja. Kotimainen teollisuus ja tuotanto on tärkeää saada säilymään täällä.

Mielestäni oli järkevää esimerkiksi panostaa verotuksen keinoin siihen, että kotimaista tuotantoa suositaan. Samoin pitäisin erittäin järkevänä, että julkisissa hankinnoissa otettaisiin enemmän huomioon kotimainen tuotanto.

Mielestä olisi myös hyvä asia, että lähiruokaan voitaisiin panostaa enemmän. Nykyisin kilpailutuksissa voidaan ottaa liian vähän huomioon lähellä tuotettu ruoka.

Kärjistäen voisi todeta, että jokainen voi miettiä asiaa ihan omalle kohdalleen. Olisitko mieluummin vanhainkodissa, jossa on kotimaista ruokaa, kuten lihaan ja maitoa? Vai vanhainkodissa, jossa on pääosin ulkomailta tuotuja kasviksia, muttei paljon maito- tai lihatuotteita?

Avainsanat: maito, liha, perussuomalaiset

En kannata polttoaineen veron korotuksia, enkä ole ollenkaan innostunut valtion omaisuuden myynnistä tässä tilanteessa

Tiistai 24.9.2019 klo 9:12 - Minna Reijonen

Budjettikeskustelu käy vilkkaana. Mihin on rahaa ja mihin ei? Perussuomalaiset eivät hyväksy polttoaineen veronkorotuksia. Korotukset tulevat vaikuttamaan pitkien etäisyyksien Itä-Suomessa. Ihmiset tarvitsevat autoja.


Hallitus on lupaillut kevennyksiä pienituloisille tuloverotukseen. Tosin tuntuu siltä, että sitten luvattu helpotus otetaan reilusti takaisin polttoaineveron kiristyksenä.


Polttoaineveron korotukset tulevat vaikuttamaan moniin hintoihin. On selvää, että ihmiset tarvitsevat kulkea paikasta toiseen. Samoin tuotteet ja tavarat kuljetetaan pääasiassa kumipyörillä perille asti. Kuljetuskustannusten nousu tullee näkymään hinnoissa.


Mitä tämä korotus vaikuttaa suomalaiseen maatalouteen ja kotimaiseen ruoan tuotantoon? Onkohan hallitus laskenut tätä? Paljonko lisäkustannuksia tulee maatiloille polttoaineen veronkorotuksista? Ilman kotimaista tuotantoa ei ole kotimaista lähiruokaa.


Toki budjetissa ihmetyttää myös reilu velan ottaminen, joka on jopa kaksi miljardia. Valtion omaisuutta suunnitellaan lisäksi myytävän miljardin edestä. Kuulostaa erittäin ikävälle, varsinkin kun budjetissa olevia euroja tuntuu valuvan kohtuuttomasti ulkomaille.


En kannata polttoaineen veron korotuksia, enkä ole ollenkaan innostunut valtion omaisuuden myynnistä tässä tilanteessa.

Avainsanat: polttoaineveron korotus, valtion omaisuuden myynti, budjetti, perussuomalaiset, kansanedustaja

Kotimaisen ruuan kujanjuoksu

Torstai 19.9.2019 klo 8:12 - Minna Reijonen

Kesäisen sivutien varressa Mansikki ja Apila popsivat heinää. Tuo mielikuva tuntuu usein jo utopistiselle. Yleisestä tuli harvinainen. Kotimainen ruoka ei ole itsestäänselvyys. On asioita, joita voitaisiin tehdä lähiruoan eteen.

Tuottajat eli maatalouden tosiammattilaiset osaavat vihjata keinoja. Edellytykset on oltava. Kuljetuskelpoinen tieverkko sekä lomittajien saatavuus on turvattava. Tiloja vähenee. Suomen huoltovarmuus voi kärsiä, ja siitä pitää olla huolissaan. Tilojen konkurssitkin ovat ikäviä uutisia. Miten on jaksamisen laita? Onnistuuko lähiruoan suosiminen?

Kuinka voitaisiin ottaa enemmän julkisissa hankinnoissa, kuten kunnissa, huomioon lähellä tuotetut tuotteet? Se olisi iso asia. Miksi hinta usein asetetaan suurimmaksi sanelijaksi kaikessa? Entäs jos eräs kriteeri olisikin lähilaatu? Kilpailutus on nykypäivän sana. Se tosin tuntuu joskus kääntyneen itseään vastaan. On aika erikoista, että kilpailutuksissa ei voisi olla lähituotanto eräs kriteereistä. Tuntuu oudolle.

EU sanelee. Miksei siis lähiruoka olisi nimenomaan EU:n ihanne, etenkin kun ilmastovaikutuksista niin paljon puhutaan? Kai nyt pitäisi olla selvää, että lähellä tuotettu on aito ekoteko. Eikö muutos olisi paikallaan? Onko EU tekemässä tuotannon ja maatalouden pohjoisessa niin byrokraattisesti vaikeaksi, että eteläisemmät valtiot ruokkivat pian koko Euroopan? Ei se niin saa olla.

On outoa, että lihan syönnin ja jopa maidon juonnin syyllistämisestä edes puhutaan. Moni isäntä ja emäntä olisi kuunnellut suu auki tuota puhetta muutama vuosikymmen sitten.

Entäs jos tuotteissa olisi oikeasti joku virallinen merkintä, jossa isolla osoitettaisiin, että tuote on läheltä. On sydän- ja avainlippumerkit. Lähimerkki voisi olla kova sana.

On tärkeää, että Suomessa huomioidaan se, ettemme ole politiikallamme ahdistamassa liikaa Suomessa pärjäämistä ja elämistä. Tuntuu sille, että viherpunahallitus ei tätä huomioi. Hallitusohjelmassa tunnutaan kovasti olevan huolissaan muista maista. Jopa niin, että erillinen Afrikka-ohjelmakin laaditaan. Ei hallituksella ainakaan tunnu olevan Suomen lähiruoka mielessä, kun 700 miljoonaa euroa on varaa laittaa Afrikkaan!

Tieverkon kehnosta kunnosta ollaan maaseudulla huolissaan. Tuskinpa riittäisi Mannerheimintielläkään kotimaista leipää, ellei olisi viljelijöitä ja tieverkostoa.

Avainsanat: maaseutu, tuottajat, maatalous, huoltovarmuus, lähiruoka

Kuorma-autolla eduskuntaan

Torstai 19.9.2019 klo 8:03

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry jäsenineen tarjosi kansanedustajille kuljetukset
eduskuntaan syysistuntokauden avajaispäivänä. Minä sain kuljettajaksi kuopiolaisen kuljetusyrittäjä Jari Kärjen.

Kuljettajat kertovat tärkeää asiaa tiestön kunnosta, polttoaineiden hinnoittelusta ja muista alaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Liikenteen vilkkaudesta ja Helsingin kapeista katuosuuksista huolimatta kuljettaja suoriutui todella hyvin 4,4 metrin korkuisella ajoneuvoyhdistelmällään. Huikeaa ammattitaitoa!

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja
tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Jäsenistöön kuuluu noin 4 800 kuljetusyritystä ympäri Suomea.

Avainsanat: skal, eduskunta

Mistä puuttuvat miljoonat hoitajamitoitukseen?

Torstai 19.9.2019 klo 8:00 - Minna Reijonen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelman mukaan hoitajamitoituksen korjaaminen maksaa vajaat 200 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa tähän on varattu vuositasolla vain 70 miljoonaa euroa.

Kun rahoituksesta puuttuu 130 miljoonaa, hallituksen lupauksista puuttuu uskottavuus.
Tarvitaan rahan lisäksi myös hoitajia. Moni koulutettu hoitaja on lähtenyt ulkomaille töihin tai
työskentelee muissa töissä, koska hoitotyöstä maksettava palkka ei vastaa työn raskautta.

Hallituksella riittää satoja miljoonia euroja kehitysapuun, mutta suomalaisten vanhusten hoitoon rahat eivät riitä. Onko hallituksen arvopohja todella se, että laitataan satoja miljoonia Afrikkaan, kun vanhusten hoivasta puuttuu 130 miljoonaa?

Avainsanat: sote, hoitajamitoitus

Puukaupan verot pitäsi suunnata toisin

Torstai 19.9.2019 klo 7:55 - Minna Reijonen

Puukaupalla on merkitystä myyjälle ja ostajalle. Vaikutusta on myös verottajalle. Entäs jos puun myynnistä valtion kassaan kilahtavat verot ohjattaisiinkin toisin? Voisi pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, jossa puukaupan tuomat veroeurot kohdennettaisiinkin valtion sijasta suoraan siihen kuntaan, jossa metsä sijaitsee.

Paljon puhutaan metsänomistuksen kaupungistumisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että iso osa nykyisistä metsänomistajista asuu kaupungeissa. Metsä voi sijaita eri puolella Suomea ja kokonaan eri kunnassa. Jos puukaupasta tulevat veroeurot kohdennettaisiin siihen kuntaan, jossa metsä sijaitsee, hyödyntäisi se suoraan kyseistä aluetta. Tämä voisi elävöittää metsäpinta-alaltaan suuria kuntia.

Tosin uskallan epäillä, että kaikki suuret kaupungit eivät ehkä olisi saamaa mieltä verojen kohdentamisesta. Kuitenkin asiaa kannattaisi pohtia samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta yhteiskunnallista asiaa.

Suomen laaja-alaisuutta ja harvaanasutusta hyödyttäisi myös se, jos liikenteestä perittävät maksut ja verot kohdennettaisiin enemmän tiestön kunnossapitoon. Varsinkin pienempi tieverkosto tarvitsisi koko ajan kipeästi lisää rahoitusta.

On metsänomistajankin etu, että se kunta ja alue, jossa metsä sijaitsee, säilyy elinvoimaisena. Maan ja metsän arvolle on hyväksi, että alue voi hyvin ja tiestö on kunnossa. Joten verotulojen mahdollista myönteistä merkitystä ei kannata väheksyä.

Avainsanat: puukauppa, metsä

Rinteen outo ratkaisu

Torstai 19.9.2019 klo 7:53 - Minna Reijonen

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on kommentoinut julkisuudessa, kuinka postin henkilökunta voisi olla osana sote-ratkaisua. Rinteen mukaan voitaisiin kurkkia ikkunoista ja kysyä miten voidaan auttaa. Miten toimitaan, ellei asiakasta näy ikkunasta kurkittaessa?

Antti Rinteen tulee huomioida, että sote ja posti ovat kaksi eri asiaa. Postin työntekijät tekevät omaa tärkeää työtään, samoin terveydenhuollon työntekijät omaansa. Kuinka Rinne varmistaa, että henkilöllä on sopiva koulutus arvioimaan avun tai hoidon yksilöllinen tarve?  Ollaanko Postin työntekijöille sysäämässä huomattavasti lisää vastuuta? Miten pääministeri aikoo ratkaista vastuu- ja tietosuojakysymykset? 

Tuntuu siltä, että jo nyt kotona asuu henkilöitä, joiden kuuluisi saada olla hoitopaikassa. Toivon, että pääministeri Rinteen kanta ei ollut koko hallituksen kanta asiaan. 

Olisi kiva nähdä laskelmat, paljonko esimerkiksi nykyhallituksen palkkaamilla yltiösuurella avustajien määrällä tai ulkomaille menevillä kehitysavun miljoonilla olisi saatu rahoitettua sotea.

Avainsanat: antti rinne, posti, sote, perussuomalaiset

Vanhemmat kirjoitukset »