Kelkkailureittien rakentaminen - Vapaaehtoisuuden pohjalta

Lauantai 11.1.2014 klo 7:20 - Minna Reijonen


   Kuopion valtuusto päätti karsia äänestyksen jälkeen omaishoidon tuesta, mutta ei kelkkareittien ylläpidosta. Omaishoito kuuluu mielestäni kunnan varsinaisiin tehtäviin toisin kuin kelkkailu.

   Kelkkareitit halutaan rakentaa verovaroin, eikä käyttäjiltä peritä lainkaan maksuja. Reittien kunnostamiseen on budjetoitu tälle vuodelle 30 000 euroa.

   Murtolahteen suunnitellun reitin kustannukset ovat 82 800 euroa. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta ei hyväksynyt suunnitelmaa.

   Kaupungin esityslistan mukaan suunnitelmat tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tämä ei pidä paikkaansa, koska suuri osa maanomistajista vastustaa koko reittiä.

   Kuopio pyrkii ikään kuin pakkokeinoin kasvattamaan reitistöjä. Se voi tuottaa hankaluuksia maanomistajille.

   Kelkkailuväylistä pitäisi neuvotellen sopia maanomistajien kanssa. Mukana  voisivat olla myös kelkkailukerhot tai kelkkailuyrittäjät.

   Vaikka hanke on jo edennyt, on vaihtoehtoja. Väylät voidaan vaihtoehtoisesti perustaa vapaaehtoisin sopimuksin, jolloin maanomistajalle korvataan haitat. Tarvittaessa linjauksia voidaan vaihtaa.

   Kelkkailureittien perustaminen vapaaehtoisuuteen perustuen onnistuu muuallakin ilman kunnan panostusta. Miksi se ei sitten onnistuisi  Pohjois-Savossakin?

   Monet kelkkailijat ovat valmiita maksamaan kelkkailu-urien käyttämisestä. On kallista ylläpitää maastossa jopa kuuden metrin levyisiä väyliä ja siltoja sekä muita rakenteita.

   Reittien rakentaminen on ristiriidassa Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman kanssa, joka on hyväksytty vuonna 2009. Ohjelman tarkoitushan on vähentää päästöjä.

   Vähälumisena talvena maanomistajia tuntuu kauhistuttavan ajatus mönkijäliikenteestä.  Aikaisemmin järvien jäillä harrastettua kelkkailua yritetään selvästikin siirtää mantereelle. Kuka voi taata, ettei jossain vaiheessa myös kesäkäyttö mönkijöineen lisääntyisi?

  (mielipidekirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 9.1.2014)