Minnan Blogi

Opetettaisiinko niitä kieliä mitä tarvitaan?

Torstai 12.3.2015 klo 21:42 - Minna Reijonen


   Itä-Suomessa venäjän kielitaidon  tarve tuntuu olevan huomattavasti suurempi kuin Länsi-Suomessa. Vastaavasti ruotsin kieli näyttelee merkittävämpää roolia lännempänä.

   Mahdollisuus venäjän kielen opiskeluun Suomessa tuntuu vahvistavan tulevaisuudessa parempiin kaupankäyntimahdollisuuksiin.

   Erään llehden mukaan äidinkielenään tai  toisena kielenä puhuu venäjää 211 miljoonaa ihmistä. Vastaava luku ruotsin kielen osalta on 8,4 miljoonaa. Eli venäjän kieli on näin mitattuna jopa yli 25 kertaa enemmän puhutumpi. Suomen maantieteelliseen sijaintiin viitaten voi arvioida maamme tulevaisuuden kielien tarvetta.

   Englannin kielen opiskelu on maailmanlaajuisena kielenä ehdottomasti Suomessa säilytettävä tärkeässä osassa. Mielestäni Suomessa tulisi olla mahdollisuus halutessaan opiskella valinnaisesti joka venäjän tai ruotsin kieltä.

   Asiakkaana Suomessa matkaileva venäläinen arvostaa hyvin korkealle omalla kielellään tapahtuvaa palvelua. Venäjällä on  varsinkin aiemmin kielten opetus ollut omaan alueeseensa sidottua. Kaikilla Venäjän alueilla ei välttämättä ole edes opiskeltu englantia.

   Olen kuullut usein sanottavan, että on hyvin kallista opettaa venäjää. Tämä kalleus venäjän kielen opetuksessa on kuitenkin mielestäni hyvin suhteellista. Voitaisiin pohtia myös sitä, kuinka kalliiksi Suomen tulevaisuuden kaupankäynnille voi tulla, jos kielen opetusta ei järjestetä.

   Tuskin kukaan vastaavasti osaa nopesti laskea, kuinka paljon on Suomen osuus euroina EU:n aiheuttamista tulkkauskuluista. Summa ei ole pieni.

   Mainittakoon lisäksi kustannukset, jotka aiheutuvat ulkomaalaisten rikoksen tekijöiden oikeudenkäyntien ynnä muista sellaisista tulkkauksista. Kuluja ei rikollinen maksa, vaan yhteiskunta.

   Kielten opetusten tarvetta tulee tarkentaa. Tulisi olla mahdollisuus halutessaan opiskella vaihtoehtoisesti venäjää ruotsin kielen sijasta. On selvää, että venäjän kielen tarve tulee lisääntymään.

 (julkaistu Pitäjäläinen lehdessä 29.1.2015)