Minnan Blogi

Tasapäisyyden himo

Tiistai 22.9.2015 klo 23:12 - Minna Reijonen


   Poikkeavat mielipiteet aiheuttavat närää. Erilaisuus on myrkkyä. Kaikenlaisen kohun vältät parhaiten olemalla näkymätön ja väritön.

   Edelliset väitteet tuntuvat nostavan päätään. Tasapäistäminen on muotisana. Erilaisuuden fobia on olemassa.

   Ihmisistä halutaan samanlaisia ja samoin ajattelevia. Mikään ei saa olla liian naisellista tai miehekästä. Onko järkeä pyrkiä tasapäistämään kaikkia samaan muottiin? Minusta se on typerää.

   Mekkala voi nousta liikennemerkistä tai neuvolakortista.

   Liikennemerkeistä vähennetään miehekkäitä hahmoja. Niitä ei voi korvata tikku-ukoilla, koskas se viittaisi mieheen. Hamekaan ei käy. Siis tehdään tikkuhahmoja. Ei saa olla liian maskuliinista tai feminiinistä.

   Kauankohan menee siihen, että vaaditaan oikeus käyttää miehen tai naisen etunimeä sukupuolesta riippumatta? Olisi eri jännää, kun nimen nähdessään ei voisi arvata, onko jaloissa pinkit korkokengät vai mustat lakerikengät.

   Väreitä on tekemällä tehty ongelma. Lasten neuvolakortit eivät voi olla sinisiä tai punaisia. Ei tunnu olevan soveliasta erotella lapsia sukupuolen mukaan. Neuvolan korteista tehtiin vihreitä. Kuinkahan punasävyistä poliittista aatetta ajatteleva vanhempi mietiskelee, kun mukaan sujautetaan vihreä kortti?

   Sateenkaaren värejäkään tuskin kaikki sulattavat. Musta tai valkea voisi viitata ihonväriin. Sehän olisi aivan yltiökamalaa.

   Olisiko ainoa varma vaihtoehto laittaa neuvolakorttiin läpinäkyvät muoviset kannet?

   Monikulttuurisuus voidaan käsittää eri tavoin. Joku voi ymmärtää sen niin, että suomalaiset pakotetaan ottamaan käyttöön muiden kulttuurien kaikki oudoilta tuntuvat käytännöt.

   Melkoinen mylläkkä voi tulla, jos poliitikko näpyttelee nettiin yhden virkkeen vieraalla kielellä. Napin painalluksella se leviää maailman ympäri ja aiheuttaa mielenosoituksia.

   Vuosikymmeniä sitten olisi ollut toisin. Poliitikko olisi kirjoittanut mielipiteensä paperinpalalle. Aikansa sosiaalinen media olisi lähtenyt painelemaan paljoin jaloin kapeaa kinttupolkua pitkin.

   Omalta kylältä media matkaisi toiseen. Viestilappukin olisi välillä saattanut kadota. Sanaa olisi viety eteenpäin kertomisen perusteella. Asia olisi värittynyt matkalla.

   Pidän tärkeänä, että sananvapaus säilyy ja uskalletaan tuoda mielipiteitä esille.

   On merkityksellistä, että hallitsematon maahanmuutto uskalletaan ottaa kriittiseen keskusteluun. Se ei ole rasismia.

   Systeemi pyrkii tasapäistämään, mutta ollaan silti rohkeasti ja värikkäästi omanlaisiamme.

   Väitän, että vuosikymmeniä sitten kylillä oli värikkäämpiä persoonia kuin nykyään.

   Taidankin lähteä Kuopion torille katsomaan, onko siellä tasapäisen harmaata vai väriloistoa.

      ( Kirjoitukseni on julkaistu 29.8.2015 Savon Sanomissa  Ajassa-palstalla )