Turvetta, puuta ja autoilua tarvitaan

Aatemaailmako vai järkevyyskö ohjeistaa?  Tätä mietin lukiessani uutisia.

 Energiaan ja liikkumiseen liittyvät asiat koskettavat meitä.  Tietenkin turha saastuttaminen on huono asia. Haluamme hengittää puhtaasti ja ihailemme luontoa.

EU:n tavoite on olla päästötön 32 vuoden kuluttua.

Joskus tuntuu, että realismi jää kuitenkin taka-alalle.

 Ei saa olla niin, että teollisuus ajetaan pois Suomesta. Hätyytetäänkö se päästörajoituksettomiin maihin? Jussi Halla-aho huolestui siitä, että savustetaanko teollisuutemme Suomesta Kiinaan.

Ei ole hyvä, jos pitkien etäisyyksien maassa ei saa liikkua ilman huonoa omaatuntoa.  Suomessa tarvitaan autoja. Syrjemmässäkin pitää pystyä asumaan ja elämään. On tarve kulkea.

Ihanteena tuntuu olevan, että autot pitäisi uusia usein. Entinen auto ehkä kuitenkin jatkaa täysillä elämää joissain muissa maissa. Vähenevätkö kokonaispäästöt? Paljonko tulee päästöjä uusien autojen ja tarvikkeiden valmistamisessa?

Täällä tarvitaan asuntojen lämmittämistä.  Se on ollut niin, ja se tulee olemaan niin. Muistan jo koululaisena, kuinka kesälomilla kerättiin metsästä rankoja vanhempien kanssa lämmitystä varten. Metsäkin pitää hoidosta. Puu on hyvä energianlähde lähellä.

Vaihteleeko kokonaisuuden ymmärtämisen käsite?  Onko EU:n suunta aina Suomen etu? Suomella ei ole varaa koko maailmaa muuttaa täysin päästöttömäksi muiden puolesta maksaen.

Välillä puu- ja turve-energia tuntuvat olevan huonossa huudossa. Mielestäni puu ja turve ovat ok.  Kotimaistakin. Vaalikauden mittainen, lyhyt ja ailahteleva energiapolitiikka voi olla haitallista.

Päästöoikeudet ovat varsin mielenkiintoisia. Oletko tullut ajatelleeksi mitä tämä tarkoittaa?

Euroopan Unionissa on käytössä päästöoikeuksien omistaminen. Kun esimerkiksi joku teollisuusyksikkö tuottaa tietyn verran päästöjä, täytyy omistaa päästöihin verrattava määrä päästöoikeuksia.  Jos ollaankin vähäpäästöisempiä, oikeuksia voidaan myydä toiselle.  Toinen voi siten tehdä sen verran enemmän päästöjä. Eikö lopputulos ole sitten plusmiinus nolla? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin mukaan, energia- ja ilmastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua, eikä haitata niitä. Perussuomalaisten mielestä teollisuuden pitäminen kotimaassa onkin todellinen ekoteko. Siinäpä se.

Lääkkeet – Turvallisuuden valvonta varmistettava

   Eräiden verenpainelääkevalmisteiden äskeinen jakelukielto on nostanut esille lääketurvallisuuden seurannan tärkeyden.  Erään kiinalaisen tuottajan vaikuttavan aineen valmistamisen synteesimenetelmässä löytyi ongelmallisuutta epäpuhtauksien suhteen. Epäpuhtauksissa kerrottiin olevan mahdollinen syöpäriski.

   Lääkevalmisteet, joihin oli käytetty kyseisen tuottajan valmistamaa valsartaania, kiellettiin markkinoilta.

   Tämänkaltaiset tapaukset näyttävät olevan Suomessa harvinaisia. Myös lääkeväärennösten suhteen Suomessa on tuntunut olevan melko rauhallista.  Ajoittain lääkeväärennöksiä on muissa maissa saatettu myydä jopa apteekeissa.

   Tulevaisuudessa turvallisuuden valvonnan merkitys korostuu. Fimean eli lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminta on tämänkaltaisissa tapauksissa erittäin tärkeää. Tiedonkulun viranomaisilta apteekkeihin ja lääkkeiden käyttäjille on oltava nopeaa ja toimivaa.

   Soten ja muiden uudistusmylläköiden valtakaudella ei sovi unohtaa valvonnan tärkeyttä ja sen laatua. Lääkkeiden turvallinen käyttö, opastus ja saatavuus on pidettävä Suomessa laadukkaalla tasolla.

Outoa ja kallista ajokorteille ja passeille – Henkilötunnusuudistus

 

Menevätkö kaikkien passit uusiksi? Täytyykö meidän kaikkien uusia ajokortit? Kuka maksaa mahdollisen uudistuksen kulut?  

 Valtiovarainministeriössä nimittäin mietitään henkilötunnusten tulevaisuutta. Herää isoja kysymyksiä, mikäli mahdollisesti nykyisistä henkilötunnuksista luovuttaisiin.    

Lopetetaanko entisten tunnusten käyttö kokonaan? Vai uudistetaako systeemiä jotenkin muuten?    

Uudistusta tunnutaan tekevän vedoten siihen, että nykynuotoisesta henkilötunnuksesta käy usein tarpeettomasti ilmi henkilön syntymäaika tai sukupuoli. Eräänä perusteena pidetään jopa sitä, että henkilötunnukset voivat loppua.    

Mielestäni nämä syyt vaikuttavat hieman erikoisille. Eikö nimenomaan ihmisen tunnistuskeinoina esimerkiksi juuri ikä tai sukupuoli ole merkityksellisiä?    

Henkilötunnusten kohtaloa miettivän työryhmän toiminta on alkanut viime syksynä ja se kestää ensi vuoden loppuun.    

Jos päädytään nykyisin käytössä olevien henkilötunnusten käytön lopettamiseen kaikilta, tulisi mielestäni ennen sen toimeenpanoa laskea kustannukset.    

Kustannuksia tulisi, kun järjestelmiä jouduttaisiin uusimaan. Ajokortit, passit, terveydenhuollon tiedot, kelakortit ja monta muuta jouduttaisiin uudistamaan niiltä osin. Olettaisin, että tämä tulisi todella kalliiksi.    

Uudistuksessa olisi myös huomioitava mahdollisten väärinkäytösten riskit.    

En jaksa uskoa siihen, että henkilötunnukset loppuvat. Kyllähän Suomessa numeroita ja kirjaimia luulisi riittävän. On mielenkiintoista nähdä, millaisen esityksen työryhmä tekee. 

Hämmästelläänkö EU:ssa asti Suomea?

Ihmettelen, kuinka paljon mahdollisessa maakuntauudistuksessa on vielä kysymyksiä auki. Sysksyllä olisi tarkoitus valita Suomen suurimman hallinnollisen uudistuksen päätöksentekijät, jos eduskunta niin päättää.

   Ehdokasasettelu kai alkaisi melko pian. Tosin kukaan ei tunnu varmaksi tietävän, millaisia lautakuntia tai johtokuntia on tulossa. Käsittääkseni Euroopan neuvosto suosittelee, että vaaleihin liittyvä lainsäädäntö olisi valmis vuotta ennen kuin vaalit pidetään.

   Läheskään kaikki ei tunnu olevan selkiytynyttä. Ei päätöksentekijöille, ei kansalaisille, eikä mahdollisille ehdokkaille.

   Maakunnan koko määrittelee valtuutettujen määrän välille 59-99. Kuinka hallitus valitaan? Miten puheenjohtajuudet määritellään? Kuinka paljon valitaan eri hallinnon elimiin jäseniä? Eli lisääntyykö byrokratia kuitenkin, vaikka piti säästää? Jääkö kuntiin sote-lautakuntia, vaikka toiminnot siirtyisivät maakunnille? Paljonko tämän uuden hallinnon kulut ovat?

   Tuntuu siltä, että uudistuksessa on haukattu liian iso pala kerralla, ja kaikki poliitikot eivät tätä myönnä. Reilu jarruttelu olisi kiireisessä aikataulussa järkevää.

Omaishoidon tuki – olisko vihdoin aika lopettaa kyykyttäminen?


Hämmentävä uutinen (Savon Sanomat 2.10) nosti taas omaishoidon epäkohtia esille. On suorastaan pöyristyttävää, että omaishoidon asioita ei tunnuta saavan kuntoon. Ihmettelen, ettei omaishoidontukea ole muutettu kokonaan verottomaksi.


Viimeisimmäksi otsikoihin on noussut lapsen omaishoitajan asiat. Kelan nettisivuilla oli kerrottu, kuinka uudistettu säännös saattaa johtaa epäoikeudenmukaisiin ja jopa kohtuuttomiin tilanteisiin. Uutisessa mainittiin, että vammaisen lapsen omaishoitajan täytyy lopettaa omaishoidontuki, jotta voi saada ansiotuloon perustuvaa äitiys- tai isyysrahaa.


Positiivista on, että Kelasta on uutisen mukaan oltu yhteyksissä sosiaali- ja terveysministeriöön. Suomen lainsäädännön hitaus huomioiden aikaa muutoksiin saattaa kuitenkin kulua reilumpi tovi
Omaishoidon tuesta on olemassa laki.


Kuntien päätettävissä käytännössä tuntuu olevan omaishoidontuen tarkka suuruus ja laajuus sekä kriteeritkin. Nämä sitten vaihtelevat kunnittain riippuen päättäjien poliittisista tahtotiloista ja arvostuksista. Suomen eri kunnissa tilanne voi olla erilainen.


Viime vuonna Pohjois-Savossa esimerkiksi Kuopio suunnitteli  vähentävänsä tukeen käytettävää panostusta. Onneksi silloin liian karuilta tuntuvat supistukset  peruttiin. Tähän löytyi puolueilta yhteisymmärrys.
Omaishoidontuki on Kelassa tulkittu ansiotuloksi sosiaali- ja terveysminissteriön mukaan, koska laissa ei ole määritelty, mitä ansiotulolla tarkoitetaan. (Savon Sanomat 2.10.)


Vuonna 2015 kuntaliiton mukaan omaishoidontukea sai noin 45 000 henkilöä. Tuki on mielestäni pieni korvaus tärkeästä ja sitovasta työstä. Vapaiden järjestäminen on tärkeää jo jaksamisen kannaltakin.


Luonnollisesti vaihtoehtoiset hoitopaikat tulisivat yhteiskunnalle kalliimmaksi. Se tuki, joka maksetaan kuukaudessa omaishoitajalle, ei takuulla näyttäisi riittävän kovin moneen laitospäivään hoitolaitoksissa.
Näkisin hyvänä vaihtoehtona, että omaishoidontuki olisi kokonaan verotonta.


Suomi ei kaadu siihen, jos omaishoidon byrokratiaa helpotettaisiin. Omaishoitajien voimavarat saattavat joutua koetukselle byrokratian pyörteissä.


Ongelmissa Suomi totisesti olisi, ellei omaishoitajia olisi.
Soten suunnittelussa omaishoidolle on annettava arvoisensa arvostus. Voisi olettaa, että yhdenmukaisuutta olisi tulossa. Mutta vielä kukaan ei varmaksi tiedä, kuinka sote vaikuttaa omaishoitoon. Tai mitä käytännössä tarkoittaa mahdollinen tuleva henkilökohtainen budjetti tässä asiassa? Kun tai jos sote yleensäkään tulee.