Perussuomalaisten linja saa kannatusta myös hallituspuolueilta

Useat hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että lapsilisiä tulisi korottaa tuntuvasti. Myös keskusta on herännyt viimeisten gallup-tulosten jälkeen kannattamaan lapsilisien korottamista (SS 19.11.). Hallitus on kuitenkin esittänyt, että lapsilisiä tulisi korottaa vasta neljännestä lapsesta alkaen.

Perussuomalaiset esittivät viime viikolla pykälämuutosesityksen hallituksen esitykseen siten, että korotus kohdistuisi ensimmäiseen lapseen. 19.11. perussuomalaiset jättivät eduskunnan täysistunnossa lausuman, jossa esitetään, että hallitus selvittäisi mahdollisuutta korottaa ensimmäisen lapsen lapsilisää tuntuvasti ja siten kannustaa perheitä lasten hankintaan. Perussuomalaiset on esittänyt myös ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista käyttöön. Lapsiperheille tehtävä verovähennys tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toivottuja. Perussuomalaiset katsoo, että kaikki lapsiperheet ansaitsevat nykyistä enemmän tukea – jo ensimmäisestä lapsesta lähtien.

Pitääkö valtion periä kunnilta takaisin omaishoidon rahoja, ellei niitä käytetä omaishoitoon?

Olen pöyristynyt omaishoitoon luvattujen rahojen kohtalosta. Tämä kummallinen kohtalo on käynyt ilmi THL:n (Terveyden – ja hyvinvoinninlaitoksen) kyselyssä.

Kunnilta oli kyselty, mihin valtion omaishoitoon tarkoitetut varat oli käytetty. Valtio on antanut muutaman vuoden sisällä rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa omaishoitoon. Osa kunnista vastasi kyselyyn, ettei rahoja olekaan käytetty omaishoitoon.

Onko kyse poliitikkojen aseman pönkittämisestä?

Olen pöyristynyt siitä, että valtion tasolla saadaan näyttämään poliittisesti hienolta, kun rahaa annetaan hyvään ja tärkeään tarkoitukseen, mutta matkalla rahat mahdollisesti suunnataan jonnekin muualle.

– Miksei korvamerkitty raha tiettyyn tarkoitukseen olekaan korvamerkitty tämän päivän Suomessa? Miksei tästä puhuta Suomessa enemmän?

– Silloinhan valtion puolelta omaishoitoon kohdennetulla rahalla ei ole välttämättä merkitystä omaishoitoon, jos sitä voidaan käyttää toisiin tarkoituksiin.

Tietävätkö kuntalainen ja valtuutetut?

Ihmettelen systeemiä ja samalla kyseenalaistan järjestelmän. Tietävätkö kuntalaiset ja kaikki valtuutetut kuntien laajasta itsemääräämisoikeudesta esimerkiksi valtion antamien omaishoidon rahojen osalta.

Olisiko aika muuttaa systeemiä.

– Olisiko valtion perittävä omaishoitoon annetut rahat takaisin, ellei kunnassa niitä käytetä niihin tarkoituksiin?

Olen kritisoinut muutoinkin valtion rahojen käytön vaikuttavuuden seurantaa.

– Vaikuttavuudella on merkitystä. Haluaisin tietää, paljonko valtion antamia rahoja oikeasti laitettiin kunnissa omaishoitoon.

Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja

Tein asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Olisi hyvä tietää ja selvittää, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta mahdolliset valtion omaishoitoon laittamat rahat todella menevät omaishoitoon. – Omaishoito on omaiselle tärkeää ja samalla omaishoito säästää yhteiskuntamme varoja, toivon jatkossa parempaa kontrollia valtiolta tähän asiaan.

Valtion ja kuntien tulee siirtyä lähiruokaan

Jätin 15.10.2019 eduskunnalle talousarvioaloitteen, jossa esitetään Maa- ja metsätalousministeriölle määrärahaa lähiruoka-selvitykseen.

Tämä on hanke, jota jokaisen suomalaisen pitäisi kannattaa. Laajamittaisella kotimaisen ruuan etusijalle laittamisella on valtava merkitys koko Suomen asuttuna pitämiselle ja huoltovarmuudelle.

Lähiruoka on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Valtion ja kuntien tulisi näyttää esimerkkiä ja suosia suomalaisia elintarvikkeita

Haluan, että ministeriö selvittää minkälaisia vaikutuksia olisi valtion, kuntien ja em. tahojen ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.

Siirtymisellä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan olisi valtava merkitys koko Suomelle.

Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan, että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille. Selvityksessä selvitettäisiin myös millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi. On selvää, ettei tällaista pystytä heti toteuttamaan 100 prosenttisesti ja tähän tarvitaan siirtymäaika. Tärkeintä on, että tämä on tavoite, johon pyritään ja myös päästään.

Valtatie 5 saatava kuntoon

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen Valtatie 5 parantamisesta välillä Leppävirta-Kuopio

Valtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä. Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Nykyinen valtatie on kapea sekä mäkinen ja mutkainen sekaliikennetie. Tien linjaus ja tasaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Edellä mainitut tekijät heikentävät liikenneturvallisuutta sekä ohitusmahdollisuuksia.

Valtatie 5 on suunniteltu tiesuunnitelman mukaisesti Leppävirta-Palokangas välillä nykyistä tietä leventämällä ja yhdellä ohituskaistajaksolla. Palokangas-Humalajoki toteutetaan kapeana keskikaiteellisena moottoritienä uuteen linjaan koko matkalla nykyisen vitostien länsipuolelle välillä Palokangas-Humalajoki. Tien mitoitusnopeus on 100 km/h. Toimenpiteillä saavutetaan valtatien pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso.


Liikenteen suunnittelujaksolla ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 20 %, jolloin liikennemäärä on noin 6500 autoa vuorokaudessa.
 

Suunnitelmavalmiuden puolesta hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun toteutusrahoitus myönnetään. Hankkeen suunnittelu rahoitettiin Euroopan Unionin EAKR-rahoituksella. Leppävirran kohdan esisuunnittelu on parhaillaan aluevaraussuunnitteluvaiheessa ja tiesuunnittelun edellyttämät kaavamuutokset päätetään vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta luomalla laatutasoltaan yhtenäinen, mahdollisimman häiriötön ja päätien vaatimukset täyttävä tieosuus. Tavoitteena on myös, että liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitalliset vaikutukset on minimoitu.
Suunnittelussa on huomioitu joukkoliikenteen tarpeet, meluhaittojen pienentäminen ja hirvieläinonnettomuuksien estäminen.

Puheterapeuttien koulutusta tarvitaan Itä-Suomeen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen puheterapeuttien koulutuksen käynnistämisestä Itä-Suomen yliopistossa

Puheterapeuteista on pulaa lähes koko Suomessa. Ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2019 oli avoinna 116 kuulontutkijan tai puheterapeutin tehtävää. Barometrin mukaan pulaa työnhakijoista on kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Itä-Suomessa pula on ollut vaikea jo useita vuosia.

Puheterapeutteja koulutetaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Tällä hetkellä logopediaa voi opiskella vain Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ala on suosittu. Vuonna 2018 esimerkiksi Tampereen yliopistoon pääsi 2,7 % hakijoista opiskelemaan logopedian tutkinto-ohjelmassa. Logopedian tutkinto-ohjelma tulisi aloittaa myös Itä-Suomen yliopistossa. Tutkinto-ohjelma sopisi hyvin Itä-Suomen yliopiston terveyspainotteisuuteen ja edistäisi puheterapian saatavuutta tasapuolisemmin koko maassa.

Eläkeasiaan merkittävä lakikaloite

”Eläkkeellä ei saa ostettua enää yhtä paljon  kuin aikaisemmin!” ”Hinnat ovat nousseet enemmän kuin eläkkeet. Eläkeläisen euro on alle euron.” Tämän suuntaiset kommentit kertovat  käytännössä siitä, mihin nykyisin voimassa oleva taitettu indeksi on johtanut.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään tuoneet esille, kuinka tähän tulisi puuttua. Eläkkeet eivät nouse samassa suhteessa kuin palkat, vaan ansiotason muutosta otetaan huomioon vain 20 prosentin verran.

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps) on tehnyt lakialoitteen puoliväli-indeksistä. Eli hintojen ja ansiotason muutosten painoarvoa muutettaisiin. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa olisi ansio- ja hintatason muutosten painoarvo siis 50 prosenttia. Allekirjoitin erittäin mielelläni tämän lakialoitteen.

Toteutuessaan lakialoite parantaisi pienituloisen eläkeläisen asemaa. Lakialoitteessa esitetään tätä sovellettavaksi aina 1500 euroon asti. Eläketurvakeskuksen mukaan, alle 1250 euroa kuukaudessa eläkettä saavien osuus on suuri, siis jopa 40 prosenttia.

Mielestäni aloite on merkittävä. Hallituksen tulisi aktiivisesti ottaa tämä aloite tosissaan ja puuttua tähän. Nythän näyttää sille, että pääministeri Antti Rinteen ennen vaaleja lupaama vappusatasen lisäys eläkkeisiin tuntui olevan pelkkää vaalipuhetta.

Tuntuu epäoikeudenmukaiselle, että eläkkeiden ostovoiman pienentyminen näyttää tuovan monelle eläkeläiselle taloudellisia ongelmia arjessa selviytymiseen. Eikö tähän olisi jo aika puuttua oikeasti?

Kuinka voi olla, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikään kuin estää lähiruokapainotuksen?

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 25.9. ottaa huomioon valtuustoaloitteen, jossa on tavoitteena vähentää lihan ja maidon kulutusta. Kulutusta oli esitetty puolitettavaksi vuoteen 2025 mennessä. Aloite on herättänyt kiivasta keskustelua.

Pääkaupungissamme tämä maidon ja lihankulutuksen radikaalisesti suunniteltu vähentäminen on ikävä viesti kotimaiselle maidon- ja lihantuotannolle. Olisi huomioitava, kuinka Suomessa jatkossakin saadaan tuotanto pysymään ja kannattamaan.

Kunnissa ja kaupungeissa olisi tärkeää miettiä ruuan kotimaisuusastetta, ja julkisissa hankinnoissa on pohdinnan paikka.

Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta. On selvää, että lähellä tuotettu ruoka on oikea ekoteko verrattuna siihen, että ruoka tuodaan kaukaa muista maista.

Kuinka voi olla, että kilpailutuksen lainsäädäntö ikään kuin estää lähiruokapainotuksen? Onko niin, että EU:sta halutaan systeemi, jossa tuotantoa on vain Suomea eteläisimmissä maissa?

Nimenomaan Suomessa olisi hyvin tärkeää panostaa lähiruokaan ja kotimaisuuteen. Meidän omavaraisuudelle ja maamme huoltovarmuudelle tulee antaa arvoa. On ikävä arvopohja, jos tulevaisuudessa mennään siihen, että suomalainen tuotanto vain vähenee vähenemistään. Rinteen hallitusohjelmassa ei ole panostettu suomalaiseen tuotantoon riittävästi.

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?

Kahdeksan puoluetta laittoi puumerkkinsä yhteiseen ilmastolinjaukseen, josta päätettiin viime syksynä Kesärannan pyöreän pöydän keskusteluissa. Perussuomalaiset jäi pois ylikunnianhimoisista ilmastoneuvotteluista. Kritisoin jyrkästi ilmastolinjausta, joka allekirjoitettiin viime marraskuussa. Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti linjauksen.

Otaksun, että tämä äärimmäisen kunnianhimoinen linjaus tuntuu tulevan kalliiksi kansalaisille ja Suomelle. Sopimuksessa on monta kohtaa, jotka arveluttavat.

Miksei seurauksista puhuta enemmän?

Mielestäni sopimuksesta voi seurata asioita, joista on puhuttu ihan liian vähän. Linjauksessa mainitaan, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua. Pidän huolestuttavana myös linjauksen mainintaa päästökaupasta, jota laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset ja jäähdytys.

Kiinteistökohtaisuus voi lisätä kuluja

Olen varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Olen huolestunut siitä, että lasku voi langeta tavallisille kotitalouksille. Ilmastoasioissa ei oteta riittävästi huomioon Suomen pitkiä etäisyyksiä ja vaihtelevia sääolosuhteita.

Kotimainen maatalous ja teollisuus kovilla

Ilmastolinjauksessa puhutaan myös turvemaiden päästöjen vähentämisestä ja maatalouden hiilensidonnan kehittämisestä, vahvasta metsäkadon hillitsemisestä ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittämisestä. Kuinka paljon tämä voi tuoda lisäkuluja maatalouteen ja teollisuuteen?

Yltiökunnianhimolla on hintansa

Mitähän maksaa ja mitä käytännössä tarkoittaa ilmastojalanjälkilaskennan ja -merkinnän edistäminen. Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä. Myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus tulee nostamaan tuotteiden hintoja tavallisille ihmisille. Miksei ensin selvitetty linjattujen tavoitteiden hintaa ja kustannuksia? Onko Suomen kannettava jopa muiden maiden vastuita? Perussuomalaiset ovat huolissaan kotimaisen teollisuuden ja maatalouden säilymisestä ja pärjäämisestä.

Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin

Jätin eduskunnalle talousarvioesityksen Kuopion Pelastusopiston ydintoimintojen ja toiminnan kehittämiseen.

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä poikkeusoloihin varautumisen koulutuksesta.  Lisäksi Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin.

Suurin osa Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Pelastusopistossa eli noin 120 pelastajatutkintoa, 30 alipäällystutkintoa ja noin 20 päällystökurssin (AMK) suorittanutta vuodessa.  Lisäksi Helsingin kaupungin ylläpitämä pelastuskoulu on kouluttanut vuosittain 15 pelastaja- ja 6 alipäällystötutkintoa suorittavaa.

Vuoden 2018 lopussa sisäministeri Kai Mykkänen päätti, että kaikki pelastusalan koulutus keskitetään valtion Pelastusopistoon Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun tutkintoon johtava koulutustoiminta lakkautetaan vuoden 2021 loppuun mennessä.  Syyskuussa 2019 sisäministeri Maria Ohisalo myönsi jatkoaikaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnalle kesään 2023 saakka.

Pelastusopiston ydintoimintojen sekä toiminnan kehittämisen vaatimat resurssit on varmistettava. Tämä tarkoittaa 2,3 miljoonan euron pysyvää lisäystä Pelastusopiston budjettiin; tällä turvataan ydintoiminnot, tietojärjestelmien kulut, koulutusympäristöjen ja pelastuskaluston investoinnit sekä kansainväliseen pelastuspalveluun liittyvä rahoitustarve. Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille, kun samaan aikaan lähihoitajat juoksee kellon kanssa?

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään. Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.