Minnan Blogi

Valtatie 5 saatava kuntoon

Perjantai 18.10.2019 klo 8:08 - Minna Reijonen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen Valtatie 5 parantamisesta välillä Leppävirta-Kuopio

 

Valtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä. Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Nykyinen valtatie on kapea sekä mäkinen ja mutkainen sekaliikennetie. Tien linjaus ja tasaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Edellä mainitut tekijät heikentävät liikenneturvallisuutta sekä ohitusmahdollisuuksia.

Valtatie 5 on suunniteltu tiesuunnitelman mukaisesti Leppävirta-Palokangas välillä nykyistä tietä leventämällä ja yhdellä ohituskaistajaksolla. Palokangas-Humalajoki toteutetaan kapeana keskikaiteellisena moottoritienä uuteen linjaan koko matkalla nykyisen vitostien länsipuolelle välillä Palokangas-Humalajoki. Tien mitoitusnopeus on 100 km/h. Toimenpiteillä saavutetaan valtatien pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso.


Liikenteen suunnittelujaksolla ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 20 %, jolloin liikennemäärä on noin 6500 autoa vuorokaudessa.
 

Suunnitelmavalmiuden puolesta hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun toteutusrahoitus myönnetään. Hankkeen suunnittelu rahoitettiin Euroopan Unionin EAKR-rahoituksella. Leppävirran kohdan esisuunnittelu on parhaillaan aluevaraussuunnitteluvaiheessa ja tiesuunnittelun edellyttämät kaavamuutokset päätetään vuoden 2019 loppuun mennessä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta luomalla laatutasoltaan yhtenäinen, mahdollisimman häiriötön ja päätien vaatimukset täyttävä tieosuus. Tavoitteena on myös, että liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitalliset vaikutukset on minimoitu.
Suunnittelussa on huomioitu joukkoliikenteen tarpeet, meluhaittojen pienentäminen ja hirvieläinonnettomuuksien estäminen.

Avainsanat: VT5, Leppävirta, Kuopio, eduskunta

Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin.

Perjantai 18.10.2019 klo 7:42 - Minna Reijonen

Jätin eduskunnalle talousarvioesityksen Kuopion Pelastusopiston ydintoimintojen ja toiminnan kehittämiseen.

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä poikkeusoloihin varautumisen koulutuksesta.  Lisäksi Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin.

Suurin osa Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Pelastusopistossa eli noin 120 pelastajatutkintoa, 30 alipäällystutkintoa ja noin 20 päällystökurssin (AMK) suorittanutta vuodessa.  Lisäksi Helsingin kaupungin ylläpitämä pelastuskoulu on kouluttanut vuosittain 15 pelastaja- ja 6 alipäällystötutkintoa suorittavaa.

Vuoden 2018 lopussa sisäministeri Kai Mykkänen päätti, että kaikki pelastusalan koulutus keskitetään valtion Pelastusopistoon Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun tutkintoon johtava koulutustoiminta lakkautetaan vuoden 2021 loppuun mennessä.  Syyskuussa 2019 sisäministeri Maria Ohisalo myönsi jatkoaikaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnalle kesään 2023 saakka.

Pelastusopiston ydintoimintojen sekä toiminnan kehittämisen vaatimat resurssit on varmistettava. Tämä tarkoittaa 2,3 miljoonan euron pysyvää lisäystä Pelastusopiston budjettiin; tällä turvataan ydintoiminnot, tietojärjestelmien kulut, koulutusympäristöjen ja pelastuskaluston investoinnit sekä kansainväliseen pelastuspalveluun liittyvä rahoitustarve. Kaikkea koulutusta ei voi, eikä saa keskittää Helsinkiin.

 

Avainsanat: kuopio, pelastusopisto

Häpeällistä ja surullista - todellako?

Lauantai 21.5.2016 klo 7:25 - Minna Reijonen

   Kuopiossa valtuusto keskusteli varsin värikkäästi viimeisimmässä kokouksessa.

   Kuopio ottaa joka vuosi 65 kiintiöpakolaista.  Ely-keskus esitti, että Kuopio ottaisi lisäksi kuntapaikoille Kuopioon 50 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen.

   Perussuomalaiset esittivät kritiikkiä nyt esitettyjä kuntapaikkoja kohtaan. Vastaavasti perussuomalaisten ajatuksia vastaan esitettiin kritiikkiä. Puhuttiin vastuunpakoilusta, rasismista, häpeällisestä ja surullisesta.

   Mielestäni meidän valtuutettujen kuitenkin on kannettava huolta Kuopion taloudellisesta tilamteesta. Kuopion asuntojonotilanne mietityttää. Ei suinkaan ole rasismia, vastuupakoilua tai häpeällistä tuoda esille näitä asioita.

   Monet kunnat, jotka ottavat kiintiöpakolaisia, eivät ota lisäksi myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

   Mielestäni pakolais- ja turvapaikka-asioista täytyy voida keskustella kuten muistakin yhteiskunnallisista asioista.  Surullista on, jos joistain  yhteisistä asioista ei voida keskustella. Tämä on tärkeää niin valtuustojen kuin valtakunnan tasolla jatkossakin.

(kirjoitukseni julkaistiin Viikko-Savossa 18.5.2016)

Avainsanat: Kuopio, kuntapaikat, perussuomalaiset