Koulutuspolitiikka - Raskas luuta lakaisemaan?

Torstai 19.10.2017 klo 10:51 - Minna Reijonen

   Kuopion kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.) ei tuntunut pitävän keskeneräisen koulutuspoliittisen ohjelman arvostelemisesta (Savon Sanomat 6.10.).

   Mielestäni on varsin tärkeää nyt nostaa huolestuttavia asioita esille, ennen lopullista päätöksentekoa. Kyse on siis vuosista 2017-2025.

   Ydinlinjauksissa mainittiin, että paikallisen lähiopetuksen sijaan kehitetään uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia pienille opiskelijamäärille. Kysyn, mitä tämä mahdollisesti tarkoittaisi kyläkouluille?

   Linjauksissa mainittiin myös, että lukiokoulutusta järjestetään kahdessa kampuksessa. Kysyn, miksi on mainittu vain kaksi lukiota? Nythän niitä on Kuopiossa seitsemän kappaletta.

   Lisäksi arveluttavalta tuntuu linjaus tiettyihin oppilasmääriin. Onko todella pedagogisesti ja taloudellisesti optimaalista järjestää opetusta 240 tai 120 oppilaan yksiköissä?  Tein hallituksen kokouksessa muutosesityksen. Esitin poistettavaksi kolme edellä mainittua arveluttavalta tuntuvaa kohtaa.

  Esitykseni eivät menneet hallituksen äänestyksessä läpi. Lopullisesti koulutuspoliittista ohjelmaa käsittelemme valtuustossa. Oletan keskutelun olevan vallan värikästä.

       ( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 7.10.2017)

Avainsanat: Kuopio, koulutus, koulutuspolitiikka, kyläkoulut

Sisäilmasta vastuuta siirtymäaikanakin - Sote-kiinteistöt

Torstai 23.3.2017 klo 20:58 - Minna Reijonen

Kuopiolla on suuri määrä sosiaali- ja terveyspuolen kiinteistöjä.  Soten tuleminen vaikuttaa näihin varsin paljon. Kun maakunnallinen sote-hallinto alkaa, maakunta vuokraa kyseisiä kiinteistöjä kunnilta ja kaupungeilta.

Vuokraus ei kuitenkaan tarkoita pysyvää sopimusta. Näyttää siltä, että se voisi tarkoittaa käytännössä kolmen vuoden varmaa vuokraa. Jatkosta ei vielä tiedä kukaan. Kukaan ei tiedä, montako kiinteistöä jää lopulta käyttöön tai tyhjilleen. Mielestäni tosin nykyisiä terveysasemia ei saa lakkauttaa. Tutustuessani edistykselliseen Pohjois-Karjalan Siun-soteen, kävi ilmi, että terveysasemia ei sielläkään ole vähennetty.

On ehdottoman tärkeää huomioida rakennusten kunnossa pitäminen, vaikka tulevaisuus on auki. Vastuu on kannetava myös tässä Soten kolmen vuoden muutosvaiheessa.

Sisäilmaongelmat tuntuvat olevan nykypäivän vitsaus. Mahdollisia ongelmia ei tule kunnissa sivuuttaa, jos niitä ilmenee. Ei, vaikka rakennusten tulevaisuuden käytöstä ei olisi tarkkaa tietoa. 

Kuopiossa on toiminnassa sisäilmaryhmä, joka seuraa sisäilmatilannetta. Kun tarvetta ilmenee, aloittaa toimintansa erillinen tarkastusryhmä. Se selvittää asiaa, kun korjataan tai tehdään tarkempia selvityksiä. Tämän kaltaisen toiminnan jatkaminen on tärkeää.

Huolehtimalla hyvästä sisäilmasta huolehdimme kuntalaisista, niin lapsista kuin asiakkaista ja henkilökunnastakin. Sisäilman kuntoon panostamiseen tarvitaan euroja myös tulevina kuntavuosina.

( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa   7.3.2017 )

Avainsanat: sisäilma, sote, Reijonen, Kuopio

Kuopion tori -ideakisaa vai lampaita?

Maanantai 13.3.2017 klo 23:03 - Minna Reijonen

Suussa oli maukas pala lihapiirakkaa. Pakkasaurinko sai siristämään silmiä. Taapersin vanhempieni mukana torilla. Elettiin suloista 70-lukua. Päälläni oli tummanpunainen toppahaalari. lapset puettiin siihen aikaan valkoisiin klassikkomallisiin tekoturkishattuihin. Niissä oli kiva häntä. Myyjien leluvalikoima näytti säteilevän uskomattomalle. Se oli ensimmäinen tammimarkkinoiden muistoni.

Tänään tapahtuu jotain  koskettavaa. Pitkät perinteet keskellä viikkoa pidettäviin markkinoihin murtuu. Markkinoiden siirtäminen osittain viikonlopulle voi hyvinkin tuoda enemmän väkeä torille. Kaikki eivät pääse mukaan arkena. Perjantai ja lauantai tuntuvat hyvälle idealle. Joku tosin saattoi kummastella keskiviikkona, missä ne muut ovat.

Torin seudun rakentaminen puhuttaa. Lisää tilaa etsitään ylöspäin. Torin laidalla osa rakennuksista on suhteellisen matalaa verrattuna moneen kaupunkiin. Oletan, että jatkossa voi tulla korkeampiakin rakennuksia. Ehkäpä katettuja  katualueitakin.

Toria on kehitetty. Ideoita fixattu. Kuopiomme markkinointi on tehnyt arvokasta  työtä torin seudun kohottamiseksi. Mutta vielä tarvitaan lisää eloisuusideoita. Vetovoimaa, joka pureee ympäri maakuntaa ja kauemmaskin.

Jokaisen turistin tulisi muistaa tori niin miellyttävänä, että haluaa sinne tulla yhä uudelleen. Ja loistavaa olisi, jos hän suosittelisi sitä tuttavilleenkin.

Pienestä ideasta voi tulla suuri menestys. Entäs jos järjestettäisiin kisa, jossa kuntalaiset voisivat ehdottaa ideoita?

Järjestämisessä ei tarvitsisi olla mitään liian byrokraattista rumbaa. Tarvittaisiin vain  idea ja ehdottajan yhteystiedot. Sieltä valittaisiin hyviä juttuja. Parhaita palkittaisiin kaupungin vuosipäivän juhlassa marraskuussa kaupungintalolla. Uskon todella, että kuopiolaisilla ideoita virtaisi.

Voitaisiin järjestää näyttelytapahtumia.

Puutarhamessut saavat viherpeukaloväen liikekannalle.

Kuvitelkaa torille vanhoja koneita ja muutamia eläimiä.  Siitä voisi tulla Suomen suurimman maitopitäjän perinnenäyttely. Varmasti monilla olisi lapsuuden muistoja maaseudulla. Lapsista olisi kiva katsella eläimiä. Ei tietenkään minkään maatalousnäyttelyn eläinmäärästä puhuttaisi, mutta jokunen kuitenkin. Ja toriparkki iloitsisi uusista kävijöistä. Vai yritettäisiinkö jotain ennätystä torilla?

Tämä päivä on mitä loistavin päivä viettää torilla.

(Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  27.1.2017 Ajassa-palstalla)

Avainsanat: Kuopio, tori, Minna Reijonen

Tarvitaanko taas johtajan pesti Kuopioon?

Sunnuntai 26.2.2017 klo 15:01 - Minna Reijonen

  Kuopiossa kaupunginhallitus päätti julistaa Kuopion kaupungin ympäristöjohtajan viran haettavaksi.   Tein kokouksessa muutosesityksen, ettei näin toimittaisi. Miksei tehtävää voisi hoitaa jo nyt Kuopiossa palkkalistoilla olevat johtajat?  Tai eikö todellakaan ympäristöjohtajan tehtäviä voisi jakaa siten, ettei kokonaan uutta johtajaa tarvitsisi pestata?

  Lukuisten kuntaliitosten mukana Kuopion esimiestason henkilökunta on lisääntynyt. Kuntaliitoksissa on tullut viranhaltijoille muhkeita irtisanomissuojia. Tuntuu varsin merkilliseltä, että kuntaliitosten väitetään vähentävän byrokratiaa, muttei johtajien määrä vähene.

  Nykyinen ympäristöjohtaja siirtyy eläkkeelle vuoden alusta.  Parin  vuoden päästä tulee uudistunut maakuntahallinto ja se muuttaa kuntien tehtäviä. Se todennäköisesti vähentää kunnissa myös esimiestason henkilökunnan tarvetta. Eikö juuri eläköitymisen yhteydessä olisi hyvä sauma tarkistella esimiestasonkin virkoja ja kustannuksia kokonaisuuksina?

( kirjoitukseni julkaistu Kuopion kaupunkilehdessä 20.8.2016 )

Avainsanat: Ympäristöjohtaja, Kuopio, virat, byrokratia, johtajat

Lähipäättäminen herätti kysymyksiä

Tiistai 3.1.2017 klo 6:53 - Minna Reijonen

Kuopion osayhteisvaltuusto päätti kuntaliitosalueiden lähidemokratiasta. Kuopioon tulee kuntaliitosalueille pitäjäraadit. Nämä pitäjäraatien jäsenet valitaan "pitäjäkokouksissa".

Mielestäni useat asiat olisivat kaivanneet tarkempia selvityksiä. Osayhteisvaltuustossa asia nosti vilkasta keskustelua ja johti äänestykseen.

Harmitti, että Kuopiossa heti hylättiin vaihtoehtoinen aluelautakuntamalli. Olisin kaivannut lähidemokratiayksiköille enemmän budjettivaltaa ja jäsenien valintaa äänestäen vaikka kuntavaalien yhteydessä.

Pitäjäkokous valitsee 5-10 henkilöä pitäjäraatiin. Kuinka kokous ne valitsee, jos ehdokkaita olisikin yli kymmenen? Pitäjäkokoukseenhan voi tulla hyvin vaihteleva määrä kuntalaisia paikalle.

Budjettivalta ja päätäntävalta tuntuvat nyt jäävän hyvin rajalliseksi verrattuna mahdolliseen aluelautakuntamalliin.

Tällä valitulla systeemillä mennään eteenpäin. Mallia todennäköisesti kehitetään jatkossa.

 ( kirjoitukseni julkaistu Pitäjäläinen-lehdessä 25.10.2016 )

Avainsanat: Lähidemokratia, Kuopio, pitäjäkokous, pitäjäraati

Omaishoito -Liian karuja leikkausehdotuksia Kuopion budjetissa

Tiistai 3.1.2017 klo 6:42 - Minna Reijonen

   Kuopion omaishoidon kriteereitä on suunniteltu tarkennettavaksi (Savon Sanomat 12.10). On kohtuutonta, jos tuen rahoitusta pienennettäisiin jopa 28 prosenttia. Tätä 135 000 säästöä ei mielestäni missään tapauksessa saa hakea omaishoidosta.

   Omaishoitajien työ säästää suunnattomasti kaupungin kuluja. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon enemmän omaisen laitoshoito maksaisi kuin omaishoitajien pyyteetön työ. 

   Tällä hetkellä omaishoidon tuki on jaettu Kuopiossa kolmeen portaaseen. Jatkuvaa tukea tarvitseville tuki on 409,38 euroa kuukaudessa. Erityistukea tarvitsevien osalta tuen määrä on 818,77 euroa ja erityisen vaativissa tilanteissa 1615,36 euroa kuukaudessa.

   Pienimmillään omaishoidontukea saavilla tuntipalkkio näyttäisi olevan siten vain noin 0,55 euroa tunti. Eli tuki on todella pieni rahallinen korvaus siitä, jos käytännössä työajaksi lasketaan 24 tuntia vuorokaudessa. Olisitko valmis hoitotyöhön sillä palkalla? Tai löytyisikö hoitolaitospaikkoja siihen hintaan?

   Monilta omaishoitajilta on tullut  asillista palautetta vapaapäivien vähyydestä. Samalla palautetta on tullut siitä, että hoitajia olisi hyvä saada helpommin kotiin  vapaapäivien ajaksi. Varsinkin muistisairaille voi tuntua vaikealle sopeutua tilapäisesti uuteen ympäristöön. Myös hoitokotipaikkoja on toivottu lisää.

   On suunnattoman tärkeää järjestää omaishoitajille vapaapäivät ja lepohetket. Omaishoitajien keskuudessa monet arvostavat vapaapäivien mahdollisuutta hyvin korkealle. Jaksamiseen on tärkeää panostaa.

  Suomen ja Kuopionkin talous olisi todella ahtaalla, ellei omaihoitajia olisi.

   Toivon todella, että Kuopion talousarvion käsittelyssä kaikilta puolueilta löytyy yhteinen tahtotila kunnioittaa omaishoitoa. Säästöjä voidaan etsiä muualta. Tuen myöntämisen kriteerit tuntuvat varsin tiukoilta jo nyt.

   Uskallan väittää, että kaupungin kannalta olisi paljon tuottavampaa lisätä rahavaroja omnaishoidon tukeen kuin esimerkiksi korottaa luottamushenkilöiden kokouspalkkioita.

( kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa  16.10.2016 )

   

Avainsanat: Omaishoito, Kuopio

Häpeällistä ja surullista - todellako?

Lauantai 21.5.2016 klo 7:25 - Minna Reijonen

   Kuopiossa valtuusto keskusteli varsin värikkäästi viimeisimmässä kokouksessa.

   Kuopio ottaa joka vuosi 65 kiintiöpakolaista.  Ely-keskus esitti, että Kuopio ottaisi lisäksi kuntapaikoille Kuopioon 50 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen.

   Perussuomalaiset esittivät kritiikkiä nyt esitettyjä kuntapaikkoja kohtaan. Vastaavasti perussuomalaisten ajatuksia vastaan esitettiin kritiikkiä. Puhuttiin vastuunpakoilusta, rasismista, häpeällisestä ja surullisesta.

   Mielestäni meidän valtuutettujen kuitenkin on kannettava huolta Kuopion taloudellisesta tilamteesta. Kuopion asuntojonotilanne mietityttää. Ei suinkaan ole rasismia, vastuupakoilua tai häpeällistä tuoda esille näitä asioita.

   Monet kunnat, jotka ottavat kiintiöpakolaisia, eivät ota lisäksi myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

   Mielestäni pakolais- ja turvapaikka-asioista täytyy voida keskustella kuten muistakin yhteiskunnallisista asioista.  Surullista on, jos joistain  yhteisistä asioista ei voida keskustella. Tämä on tärkeää niin valtuustojen kuin valtakunnan tasolla jatkossakin.

(kirjoitukseni julkaistiin Viikko-Savossa 18.5.2016)

Avainsanat: Kuopio, kuntapaikat, perussuomalaiset