Minnan Blogi

Valtion ja kuntien tulee siirtyä LÄHIRUOKAAN

Perjantai 18.10.2019 klo 8:22 - Minna Reijonen

Jätin 15.10.2019 eduskunnalle talousarvioaloitteen, jossa esitetään Maa- ja metsätalousministeriölle määrärahaa lähiruoka-selvitykseen.

Tämä on hanke, jota jokaisen suomalaisen pitäisi kannattaa. Laajamittaisella kotimaisen ruuan etusijalle laittamisella on valtava merkitys koko Suomen asuttuna pitämiselle ja huoltovarmuudelle.

Lähiruoka on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria. Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta. Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti.

Valtion ja kuntien tulisi näyttää esimerkkiä ja suosia suomalaisia elintarvikkeita

Haluan, että ministeriö selvittää minkälaisia vaikutuksia olisi valtion, kuntien ja em. tahojen ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan.

Siirtymisellä kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan olisi valtava merkitys koko Suomelle.

Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan, että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia edellä mainitut osa-alueet huomioon ottaen valtiolle ja kunnille. Selvityksessä selvitettäisiin myös millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi.

On selvää, ettei tällaista pystytä heti toteuttamaan 100 prosenttisesti ja tähän tarvitaan siirtymäaika. Tärkeintä on, että tämä on tavoite, johon pyritään ja myös päästään.

Avainsanat: valtio, kunta, lähiruoka

Valtatie 5 saatava kuntoon

Perjantai 18.10.2019 klo 8:08 - Minna Reijonen

Jätin eduskunnalle talousarvioaloitteen Valtatie 5 parantamisesta välillä Leppävirta-Kuopio

 

Valtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä. Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Nykyinen valtatie on kapea sekä mäkinen ja mutkainen sekaliikennetie. Tien linjaus ja tasaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Edellä mainitut tekijät heikentävät liikenneturvallisuutta sekä ohitusmahdollisuuksia.

Valtatie 5 on suunniteltu tiesuunnitelman mukaisesti Leppävirta-Palokangas välillä nykyistä tietä leventämällä ja yhdellä ohituskaistajaksolla. Palokangas-Humalajoki toteutetaan kapeana keskikaiteellisena moottoritienä uuteen linjaan koko matkalla nykyisen vitostien länsipuolelle välillä Palokangas-Humalajoki. Tien mitoitusnopeus on 100 km/h. Toimenpiteillä saavutetaan valtatien pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso.


Liikenteen suunnittelujaksolla ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 20 %, jolloin liikennemäärä on noin 6500 autoa vuorokaudessa.
 

Suunnitelmavalmiuden puolesta hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun toteutusrahoitus myönnetään. Hankkeen suunnittelu rahoitettiin Euroopan Unionin EAKR-rahoituksella. Leppävirran kohdan esisuunnittelu on parhaillaan aluevaraussuunnitteluvaiheessa ja tiesuunnittelun edellyttämät kaavamuutokset päätetään vuoden 2019 loppuun mennessä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta luomalla laatutasoltaan yhtenäinen, mahdollisimman häiriötön ja päätien vaatimukset täyttävä tieosuus. Tavoitteena on myös, että liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitalliset vaikutukset on minimoitu.
Suunnittelussa on huomioitu joukkoliikenteen tarpeet, meluhaittojen pienentäminen ja hirvieläinonnettomuuksien estäminen.

Avainsanat: VT5, Leppävirta, Kuopio, eduskunta

Kuorma-autolla eduskuntaan

Torstai 19.9.2019 klo 8:03

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry jäsenineen tarjosi kansanedustajille kuljetukset
eduskuntaan syysistuntokauden avajaispäivänä. Minä sain kuljettajaksi kuopiolaisen kuljetusyrittäjä Jari Kärjen.

Kuljettajat kertovat tärkeää asiaa tiestön kunnosta, polttoaineiden hinnoittelusta ja muista alaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Liikenteen vilkkaudesta ja Helsingin kapeista katuosuuksista huolimatta kuljettaja suoriutui todella hyvin 4,4 metrin korkuisella ajoneuvoyhdistelmällään. Huikeaa ammattitaitoa!

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja
tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Jäsenistöön kuuluu noin 4 800 kuljetusyritystä ympäri Suomea.

Avainsanat: skal, eduskunta

Hämmästelläänkö EU:ssa asti Suomea? -Maakuntauudistus

Maanantai 26.2.2018 klo 10:09 - Minna Reijonen

   Ihmettelen, kuinka paljon mahdollisessa maakuntauudistuksessa on vielä kysymyksiä auki. Sysksyllä olisi tarkoitus valita Suomen suurimman hallinnollisen uudistuksen päätöksentekijät, jos eduskunta niin päättää.

   Ehdokasasettelu kai alkaisi melko pian. Tosin kukaan ei tunnu varmaksi tietävän, millaisia lautakuntia tai johtokuntia on tulossa. Käsittääkseni Euroopan neuvosto suosittelee, että vaaleihin liittyvä lainsäädäntö olisi valmis vuotta ennen kuin vaalit pidetään.

   Läheskään kaikki ei tunnu olevan selkiytynyttä. Ei päätöksentekijöille, ei kansalaisille, eikä mahdollisille ehdokkaille.

   Maakunnan koko määrittelee valtuutettujen määrän välille 59-99. Kuinka hallitus valitaan? Miten puheenjohtajuudet määritellään? Kuinka paljon valitaan eri hallinnon elimiin jäseniä? Eli lisääntyykö byrokratia kuitenkin, vaikka piti säästää? Jääkö kuntiin sote-lautakuntia, vaikka toiminnot siirtyisivät maakunnille? Paljonko tämän uuden hallinnon kulut ovat?

   Tuntuu siltä, että uudistuksessa on haukattu liian iso pala kerralla, ja kaikki poliitikot eivät tätä myönnä. Reilu jarruttelu olisi kiireisessä aikataulussa järkevää.

Minna Reijonen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu,

Kuopio

(kirjoitukseni julkaistiin Savon Sanomissa 8.2.2018)

Avainsanat: EU, maakuntauudistus, sote

Häpeällistä ja surullista - todellako?

Lauantai 21.5.2016 klo 7:25 - Minna Reijonen

   Kuopiossa valtuusto keskusteli varsin värikkäästi viimeisimmässä kokouksessa.

   Kuopio ottaa joka vuosi 65 kiintiöpakolaista.  Ely-keskus esitti, että Kuopio ottaisi lisäksi kuntapaikoille Kuopioon 50 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen.

   Perussuomalaiset esittivät kritiikkiä nyt esitettyjä kuntapaikkoja kohtaan. Vastaavasti perussuomalaisten ajatuksia vastaan esitettiin kritiikkiä. Puhuttiin vastuunpakoilusta, rasismista, häpeällisestä ja surullisesta.

   Mielestäni meidän valtuutettujen kuitenkin on kannettava huolta Kuopion taloudellisesta tilamteesta. Kuopion asuntojonotilanne mietityttää. Ei suinkaan ole rasismia, vastuupakoilua tai häpeällistä tuoda esille näitä asioita.

   Monet kunnat, jotka ottavat kiintiöpakolaisia, eivät ota lisäksi myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

   Mielestäni pakolais- ja turvapaikka-asioista täytyy voida keskustella kuten muistakin yhteiskunnallisista asioista.  Surullista on, jos joistain  yhteisistä asioista ei voida keskustella. Tämä on tärkeää niin valtuustojen kuin valtakunnan tasolla jatkossakin.

(kirjoitukseni julkaistiin Viikko-Savossa 18.5.2016)

Avainsanat: Kuopio, kuntapaikat, perussuomalaiset

Liitoksilla paisutetaan hallintoa

Maanantai 10.9.2012 klo 22:52 - Minna Reijonen

  Kuntaliitoksessa joidenkin työntekijöiden edut paranevat, toisia uhkaa irtisanominen.

 Parhaiten kuntaliitos näyttää takaavan johtavien viranhaltijoiden työpaikat. Liittyvän kunnan johtajalle taataan yleensä erinomainen työpaikka.

 Vakituisille viranhaltijoille liitos turvaa juhlallisen viiden vuoden irtisanomissuojan. Liitoksessa viranhaltijoiden palkkaedut eivät huonone.

 Irtisanomissuoja tulee joka kerta, kun uusi kunta liitetään mukaan.

 Jos siis emokuntaan liitetään joka viides vuosi uusi kunta, niin viranhaltijoiden irtisanomissuoja on käytännössä aina voimassa.

 Kun kalleimmin palkattua johtoa ei voi vähentää, miten kuntaliitos muka toisi palkkakuluissa säästöä.

 Yksityisen ja kunnallisten johtavassa asemassa olevien työsuhteen turvaamisessa on isoja eroja. Pystyykö mikään yksityinen työnantaja tarjoamaan viiden vuoden irtisanomissuojaa?

 Mielenkiintoista olisi tietää, missä kuntaliitoksessa on vähennetty kalleimmin palkattua johtoa. Vaikuttaa valitettavan usein siltä, että säästöjä revitään ennemmin perusturvasta.

 Entä jos kunnanjohtajan työsuhde olisi määräaikainen ja jatko perustuisi tulokseen ja kuntalaisten tyytyväisyyteen? Tai jos kunnanjohtaja valittaisiin muutaman vuoden välein vaaleilla?

 Kuntaliitoskeskustelun ollessa voimissaan tämä vähentäisi valtavan suureksi paisuvaa ja kallispalkkaista johtaporrasta.

(lyhennetty versio kirjoituksesta, joka julkaistu Savon Sanomissa1.8.2012)

Avainsanat: kuntaliitos