Omaishoidon tuki - Olisiko jo vihdoin aika lopettaa kyykyttäminen?

Keskiviikko 4.10.2017 klo 9:51 - Minna Reijonen

Hämmentävä uutinen (Savon Sanomat 2.10) nosti taas omaishoidon epäkohtia esille. On suorastaan pöyristyttävää, että omaishoidon asioita ei tunnuta saavan kuntoon. Ihmettelen, ettei omaishoidontukea ole muutettu kokonaan verottomaksi.

Viimeisimmäksi otsikoihin on noussut lapsen omaishoitajan asiat. Kelan nettisivuilla oli kerrottu, kuinka uudistettu säännös saattaa johtaa epäoikeudenmukaisiin ja jopa kohtuuttomiin tilanteisiin. Uutisessa mainittiin, että vammaisen lapsen omaishoitajan täytyy lopettaa omaishoidontuki, jotta voi saada ansiotuloon perustuvaa äitiys- tai isyysrahaa.

Positiivista on, että Kelasta on uutisen mukaan oltu yhteyksissä sosiaali- ja terveysministeriöön. Suomen lainsäädännön hitaus huomioiden aikaa muutoksiin saattaa kuitenkin kulua reilumpi tovi.

Omaishoidon tuesta on olemassa laki.

Kuntien päätettävissä käytännössä tuntuu olevan omaishoidontuen tarkka suuruus ja laajuus sekä kriteeritkin. Nämä sitten vaihtelevat kunnittain riippuen päättäjien poliittisista tahtotiloista ja arvostuksista. Suomen eri kunnissa tilanne voi olla erilainen.

Viime vuonna Pohjois-Savossa esimerkiksi Kuopio suunnitteli  vähentävänsä tukeen käytettävää panostusta. Onneksi silloin liian karuilta tuntuvat supistukset  peruttiin. Tähän löytyi puolueilta yhteisymmärrys.

Omaishoidontuki on Kelassa tulkittu ansiotuloksi sosiaali- ja terveysminissteriön mukaan, koska laissa ei ole määritelty, mitä ansiotulolla tarkoitetaan. (Savon Sanomat 2.10.)

Vuonna 2015 kuntaliiton mukaan omaishoidontukea sai noin 45 000 henkilöä. Tuki on mielestäni pieni korvaus tärkeästä ja sitovasta työstä. Vapaiden järjestäminen on tärkeää jo jaksamisen kannaltakin.

Luonnollisesti vaihtoehtoiset hoitopaikat tulisivat yhteiskunnalle kalliimmaksi. Se tuki, joka maksetaan kuukaudessa omaishoitajalle, ei takuulla näyttäisi riittävän kovin moneen laitospäivään hoitolaitoksissa.

Näkisin hyvänä vaihtoehtona, että omaishoidontuki olisi kokonaan verotonta.

Suomi ei kaadu siihen, jos omaishoidon byrokratiaa helpotettaisiin. Omaishoitajien voimavarat saattavat joutua koetukselle byrokratian pyörteissä.

Ongelmissa Suomi totisesti olisi, ellei omaishoitajia olisi.

Soten suunnittelussa omaishoidolle on annettava arvoisensa arvostus. Voisi olettaa, että yhdenmukaisuutta olisi tulossa. Mutta vielä kukaan ei varmaksi tiedä, kuinka sote vaikuttaa omaishoitoon. Tai mitä käytännössä tarkoittaa mahdollinen tuleva henkilökohtainen budjetti tässä asiassa? Kun tai jos sote yleensäkään tulee.

 (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 3.10.2017)

Avainsanat: omaishoito, omaishoidontuki

Omaishoidontuki vaatii tarkastelua

Maanantai 10.9.2012 klo 8:01 - Minna Reijonen

 Omaishoidon tarpeellisuuden ja siitä maksettavien korvausten välillä on syvä ristiriita. Tästä työstä maksetaan mielestäni liian pieniä korvauksia. Omaishoidontuen maksamisen vastuun siirtäminen valtiolle on perusteltua.

 Omaishoidontuki on verotettavaa tulo. Tuki voi vähimmillään olla vain 364,35 euroa kuussa. Paljonko vastaavasti maksaisi yhden kuukauden hoitojakso laitoshoidossa. Fakta on, että reilut 300 euroa ei riittäisi alkuunkaan.

 Miten pärjäisimme ilman omaishoitajia? Laitospaikkojen täytyisi olla suurempi. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto Ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2010 noin 36000 omaishoitosopimusta. Omaishoitoa tapahtuu lisäksi valtavasti ilman että sopimukseen perustuvaa tukea maksetaan.

 Jos nämä 36000 vanhusta, sairasta tai vammaista sijoitettaisiin 50 hengen hoitokoteihin, tarvittaisiin 720 uutta yksikköä. Rakennukset ovat kalliita investointeja. Hoitokotien ylläpito maksaa. Lisäksi tarvittaisiin koulutettua palkattua hoitohenkilökuntaa.

 Tuen maksaa se kunta, missä hoidettava omainen asuu. Tuen suuruus määräytyy hoidettavan omaisen hoidon vaativuuden mukaan.

 Kunnat etsivät säästökohteita ja palveluita priorisoidaan. On pitkälti päättäjien tahtotilasta kiinni kuinka korkealle arvoasteikossa on perusturvaan sijoittaminen.

 Kunnista löytyy uskomattoman suuria eroja. Usealle kuntalaisille järisyttävät eroavaisuudet paljastuvat vasta kun tukien tarve on ajankohtainen.

 Omaishoidontuen maksaja voisi olla valtio kuntien sijasta. Mikäli valtio huolehtisi kuntien sijaan perusturvaan liittyvistä korvauksista enemmän, tasapuolisempi ja oikeudenmukaisempi kohtelu olisi turvatumpaa. Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää.

Avainsanat: omaishoidontuki