Minnan Blogi

Talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa?

Perjantai 18.10.2019 klo 7:38 - Minna Reijonen

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme. Nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.

Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea?

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen. Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?

On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta.

Omaishoidon tuki verottomaksi

Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, nostaisin esille myös omaishoidon.

Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole?

Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Jaan yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.

Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään.

Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi.

Avainsanat: valtion talousarvio, lähiruoka, omaishoidontuki, lähihoitaja

Omaishoidon tuki - Olisiko jo vihdoin aika lopettaa kyykyttäminen?

Keskiviikko 4.10.2017 klo 9:51 - Minna Reijonen

Hämmentävä uutinen (Savon Sanomat 2.10) nosti taas omaishoidon epäkohtia esille. On suorastaan pöyristyttävää, että omaishoidon asioita ei tunnuta saavan kuntoon. Ihmettelen, ettei omaishoidontukea ole muutettu kokonaan verottomaksi.

Viimeisimmäksi otsikoihin on noussut lapsen omaishoitajan asiat. Kelan nettisivuilla oli kerrottu, kuinka uudistettu säännös saattaa johtaa epäoikeudenmukaisiin ja jopa kohtuuttomiin tilanteisiin. Uutisessa mainittiin, että vammaisen lapsen omaishoitajan täytyy lopettaa omaishoidontuki, jotta voi saada ansiotuloon perustuvaa äitiys- tai isyysrahaa.

Positiivista on, että Kelasta on uutisen mukaan oltu yhteyksissä sosiaali- ja terveysministeriöön. Suomen lainsäädännön hitaus huomioiden aikaa muutoksiin saattaa kuitenkin kulua reilumpi tovi.

Omaishoidon tuesta on olemassa laki.

Kuntien päätettävissä käytännössä tuntuu olevan omaishoidontuen tarkka suuruus ja laajuus sekä kriteeritkin. Nämä sitten vaihtelevat kunnittain riippuen päättäjien poliittisista tahtotiloista ja arvostuksista. Suomen eri kunnissa tilanne voi olla erilainen.

Viime vuonna Pohjois-Savossa esimerkiksi Kuopio suunnitteli  vähentävänsä tukeen käytettävää panostusta. Onneksi silloin liian karuilta tuntuvat supistukset  peruttiin. Tähän löytyi puolueilta yhteisymmärrys.

Omaishoidontuki on Kelassa tulkittu ansiotuloksi sosiaali- ja terveysminissteriön mukaan, koska laissa ei ole määritelty, mitä ansiotulolla tarkoitetaan. (Savon Sanomat 2.10.)

Vuonna 2015 kuntaliiton mukaan omaishoidontukea sai noin 45 000 henkilöä. Tuki on mielestäni pieni korvaus tärkeästä ja sitovasta työstä. Vapaiden järjestäminen on tärkeää jo jaksamisen kannaltakin.

Luonnollisesti vaihtoehtoiset hoitopaikat tulisivat yhteiskunnalle kalliimmaksi. Se tuki, joka maksetaan kuukaudessa omaishoitajalle, ei takuulla näyttäisi riittävän kovin moneen laitospäivään hoitolaitoksissa.

Näkisin hyvänä vaihtoehtona, että omaishoidontuki olisi kokonaan verotonta.

Suomi ei kaadu siihen, jos omaishoidon byrokratiaa helpotettaisiin. Omaishoitajien voimavarat saattavat joutua koetukselle byrokratian pyörteissä.

Ongelmissa Suomi totisesti olisi, ellei omaishoitajia olisi.

Soten suunnittelussa omaishoidolle on annettava arvoisensa arvostus. Voisi olettaa, että yhdenmukaisuutta olisi tulossa. Mutta vielä kukaan ei varmaksi tiedä, kuinka sote vaikuttaa omaishoitoon. Tai mitä käytännössä tarkoittaa mahdollinen tuleva henkilökohtainen budjetti tässä asiassa? Kun tai jos sote yleensäkään tulee.

 (kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 3.10.2017)

Avainsanat: omaishoito, omaishoidontuki

Omaishoidontuki vaatii tarkastelua

Maanantai 10.9.2012 klo 8:01 - Minna Reijonen

 Omaishoidon tarpeellisuuden ja siitä maksettavien korvausten välillä on syvä ristiriita. Tästä työstä maksetaan mielestäni liian pieniä korvauksia. Omaishoidontuen maksamisen vastuun siirtäminen valtiolle on perusteltua.

 Omaishoidontuki on verotettavaa tulo. Tuki voi vähimmillään olla vain 364,35 euroa kuussa. Paljonko vastaavasti maksaisi yhden kuukauden hoitojakso laitoshoidossa. Fakta on, että reilut 300 euroa ei riittäisi alkuunkaan.

 Miten pärjäisimme ilman omaishoitajia? Laitospaikkojen täytyisi olla suurempi. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto Ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2010 noin 36000 omaishoitosopimusta. Omaishoitoa tapahtuu lisäksi valtavasti ilman että sopimukseen perustuvaa tukea maksetaan.

 Jos nämä 36000 vanhusta, sairasta tai vammaista sijoitettaisiin 50 hengen hoitokoteihin, tarvittaisiin 720 uutta yksikköä. Rakennukset ovat kalliita investointeja. Hoitokotien ylläpito maksaa. Lisäksi tarvittaisiin koulutettua palkattua hoitohenkilökuntaa.

 Tuen maksaa se kunta, missä hoidettava omainen asuu. Tuen suuruus määräytyy hoidettavan omaisen hoidon vaativuuden mukaan.

 Kunnat etsivät säästökohteita ja palveluita priorisoidaan. On pitkälti päättäjien tahtotilasta kiinni kuinka korkealle arvoasteikossa on perusturvaan sijoittaminen.

 Kunnista löytyy uskomattoman suuria eroja. Usealle kuntalaisille järisyttävät eroavaisuudet paljastuvat vasta kun tukien tarve on ajankohtainen.

 Omaishoidontuen maksaja voisi olla valtio kuntien sijasta. Mikäli valtio huolehtisi kuntien sijaan perusturvaan liittyvistä korvauksista enemmän, tasapuolisempi ja oikeudenmukaisempi kohtelu olisi turvatumpaa. Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää.

Avainsanat: omaishoidontuki