Outoa ja kallista ajokorteille ja passeille - Henkilötunnusuudistus

Tiistai 3.7.2018 klo 7:47 - Minna Reijonen

   Menevätkö kaikkien passit uusiksi? Täytyykö meidän kaikkien uusia ajokortit? Kuka maksaa mahdollisen uudistuksen kulut?

   Valtiovarainministeriössä nimittäin mietitään henkilötunnusten tulevaisuutta. Herää isoja kysymyksiä, mikäli mahdollisesti nykyisistä henkilötunnuksista luovuttaisiin.

   Lopetetaanko entisten tunnusten käyttö kokonaan? Vai uudistetaako systeemiä jotenkin muuten?

   Uudistusta tunnutaan tekevän vedoten siihen, että nykynuotoisesta henkilötunnuksesta käy usein tarpeettomasti ilmi henkilön syntymäaika tai sukupuoli. Eräänä perusteena pidetään jopa sitä, että henkilötunnukset voivat loppua.

   Mielestäni nämä syyt vaikuttavat hieman erikoisille. Eikö nimenomaan ihmisen tunnistuskeinoina esimerkiksi juuri ikä tai sukupuoli ole merkityksellisiä?

   Henkilötunnusten kohtaloa miettivän työryhmän toiminta on alkanut viime syksynä ja se kestää ensi vuoden loppuun.

   Jos päädytään nykyisin käytössä olevien henkilötunnusten käytön lopettamiseen kaikilta, tulisi mielestäni ennen sen toimeenpanoa laskea kustannukset.

   Kustannuksia tulisi, kun järjestelmiä jouduttaisiin uusimaan. Ajokortit, passit, terveydenhuollon tiedot, kelakortit ja monta muuta jouduttaisiin uudistamaan niiltä osin. Olettaisin, että tämä tulisi todella kalliiksi.

   Uudistuksessa olisi myös huomioitava mahdollisten väärinkäytösten riskit.

   En jaksa uskoa siihen, että henkilötunnukset loppuvat. Kyllähän Suomessa numeroita ja kirjaimia luulisi riittävän. On mielenkiintoista nähdä, millaisen esityksen työryhmä tekee. 

     ( Kirjoitukseni julkaistu Savon Sanomissa 1.7.2018 ) 

Avainsanat: henkilötunnus, uudistus, kelakortti, henkilötunnusuudistus

Hämmästelläänkö EU:ssa asti Suomea? -Maakuntauudistus

Maanantai 26.2.2018 klo 10:09 - Minna Reijonen

   Ihmettelen, kuinka paljon mahdollisessa maakuntauudistuksessa on vielä kysymyksiä auki. Sysksyllä olisi tarkoitus valita Suomen suurimman hallinnollisen uudistuksen päätöksentekijät, jos eduskunta niin päättää.

   Ehdokasasettelu kai alkaisi melko pian. Tosin kukaan ei tunnu varmaksi tietävän, millaisia lautakuntia tai johtokuntia on tulossa. Käsittääkseni Euroopan neuvosto suosittelee, että vaaleihin liittyvä lainsäädäntö olisi valmis vuotta ennen kuin vaalit pidetään.

   Läheskään kaikki ei tunnu olevan selkiytynyttä. Ei päätöksentekijöille, ei kansalaisille, eikä mahdollisille ehdokkaille.

   Maakunnan koko määrittelee valtuutettujen määrän välille 59-99. Kuinka hallitus valitaan? Miten puheenjohtajuudet määritellään? Kuinka paljon valitaan eri hallinnon elimiin jäseniä? Eli lisääntyykö byrokratia kuitenkin, vaikka piti säästää? Jääkö kuntiin sote-lautakuntia, vaikka toiminnot siirtyisivät maakunnille? Paljonko tämän uuden hallinnon kulut ovat?

   Tuntuu siltä, että uudistuksessa on haukattu liian iso pala kerralla, ja kaikki poliitikot eivät tätä myönnä. Reilu jarruttelu olisi kiireisessä aikataulussa järkevää.

Minna Reijonen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu,

Kuopio

(kirjoitukseni julkaistiin Savon Sanomissa 8.2.2018)

Avainsanat: EU, maakuntauudistus, sote